Etsi

Raha

Nyt löytyy rahoittajia startup-yrityksille

Suomalaisilla startupeilla on tilastojen valossa ollut kissanpäivät vuonna 2018. Ensimmäisellä puolivuotiskaudella yritykset keräsivät enemmän rahoituksia kuin koko vuonna 2017 yhteensä.

90 startup-yritystä on kerännyt 135 miljoonaa euroa vuoden alkupuoliskolla 2018.  Tieto käy ilmi Pääomasijoittajat ry:n venture capital -sijoituksia koskevasta puolivuotiskatsauksesta.

– Startup-ekosysteemi alkaa tuottaa yrityksiä, joilla voidaan alkaa valloittaa globaaleja markkinoita. Se on vaatinut pitkäjänteistä työtä, Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta sanoo.

Pääomasijoittajat-yhdistyksen mukaan pääomasijoituspotin voimakkaan kasvun taustalla näkyy positiivinen kehitys, jossa suomalaisten startupien kärki hiljalleen levenee, ja useampi yritys onnistuu keräämään seuraavan kasvuvaiheen suurempia rahoituskierroksia toimintansa kansainväliseen skaalaamiseen.

Mitkä yritykset keräsivät suurimmat rahoituspotit?

Vuonna 2018 yli 10 miljoonan euron rahoituskierrokset suomalaisiin startupeihin ovat keränneet Nokia-puhelimia valmistava HDM Global, joka keräsi 86 miljoonan euron kierroksen, pelinkehittäjä Small Giant Games 33 miljoonan, avaruustekniikka-alalla toimiva ICEYE 29 miljoonan, yrityskauppaohjelmistoa kehittävä Midasxo 12,9 miljoonan ja rakenteellista elektroniikkaa kehittävä Tacto-Tek 11,6 miljoonan euron kierroksillaan.

– Mitä leveämpi potentiaalisten huippuyritysten kärki on, sitä todennäköisemmin Suomeen syntyy uusia Supercellin kaltaisia menestystarinoita. Niiden positiivinen vaikutus Suomelle leviää laajasti kiihdyttäen talouskasvua ja jakaen osaamista uudelle yrittäjäsukupolvelle, Santavirta kommentoi.

Kansainvälisten sijoittajien määrä on kasvussa ja kansainvälisten sijoitusten summat ylittävät ensimmäistä kertaa kotimaisten sijoittajien summat. 21 ulkomaista venture-sijoittajaa teki 28 sijoitusta 14 yritykseen.

Ulkomaiset sijoitukset edustavat määrällisesti 15 prosenttia kaikista kohdeyhtiöistä. Eniten Suomeen on tullut sijoituksia muun muassa Ranskasta, Ruotsista, Sveitsista, Saksasta ja Virosta.

Suomalaiset venture capital -rahastot eli riskisijoitusrahastot tekivät alkuvuonna 2018 sijoituksia yhteensä 72 miljoonan euron edestä. Tästä 53 miljoonaa euroa kohdistui yhteensä 81 kotimaiseen startupiin tai aikaisen vaiheen kasvuyritykseen. Lähes 30 prosenttia sijoituksista tehtiin ulkomaisiin huippuyrityksiin.

– Myöhempi  venture- eli skaalautumisvaiheen sijoitusten osuus on kasvanut. Julkisen sektorin suorat sijoitukset ovat kasvussa myös. Niitä on tehty suurimpien kierrosten yhteydessä, Santavirta sanoo.

Suomeen on syntynyt muutamassa vuodessa myös uusia siemenrahoittajia, kuten Superhero capital, Icebreaker, Butterfly ja IPR.VC, mikä luo hyvän mahdollisuuden alkuvaiheen startup-yrityksille löytää rahoitusta pääomasijoittajilta.

Kotimaisia venture capital -sijoittajia löytyy hyvin myös seuraavassa startup-yritysten kasvuvaiheessa. Näitä ovat muun muassa Vendep Capital, Lifeline, Conor, Nexit Ventures, uusi Maki.VC, Open Ocean ja VNT Management.

Suomen ikuinen haaste pieni koko

Kaikesta hyvästä huolimatta työtä on edelleen tehtävänä. Suomen yksi ikuinen haaste on pieni koko. Suomalaiset ja pohjoismaistenkin pääomasijoitusyhtiöiden rahastot ovat edelleen kooltaan pieniä verrattuna eurooppalaisiin tai yhdysvaltalaisiin rahastoihin.

Kotimaisiin venture-rahastoihin on kerätty viimeisen 10 vuoden aikana lähes miljardi euroa pääomia. Tällä hetkellä kotimaisten venture-rahastojen keskikoko on kuitenkin vain 40 prosenttia Euroopan keskitasosta.

– Kun tarvitaan 10–30 miljoonaa euroa kansainväliseen kasvuun, rahoitukseen tarvitaan ulkomaista rahaa. Suomalaiset pääomasijoittajat luovat suhteita kansainvälisiin sijoittajiin, jotka sitten tulevat sijoittamaan Suomeen. Yritysten ja sijoittajien täytyy tehdä yhteistyötä eri sijoittajien kanssa, Pia Santavirta toteaa.

Suomessa suurin venture capital –sijoitusyhtiö on Inventure, jonka rahastojen koko on yli 100 miljoonaa euroa, eikä samassa kokoluokassa ole muita.

– Venture-markkina on kehittynyt hienosti. Kotimaista iskukykyä täytyy kuitenkin kehittää, sillä maailmantalouden turbulenssissa ulkomaiset sijoittajat saattavat vetäytyä vierailta markkinoilta. Seuraavan 10 vuoden aikana pääomarahastojen muskeleita on kasvatettava tuplasti isompaan kokoluokkaan, jotta pysymme mukana kansainvälisessä kilpailussa ja hyvä kehitys voi jatkua, Santavirta sanoo. 

Hän muistuttaa, että hyvin menee muuallakin. Pohjoismainen pääomasijoittajajärjestöjen tutkimus pääomasijoitusmarkkinoista kertoo, että tulevaisuuden kehitysnäkymät näyttävät 59 prosenttia paremmalta kuin edellisen 12 kuukauden aikana. Meneillään on oikea supervaihe.

– Pohjoismaisella tasolla täytyy tehdä töitä, että pysytään kisassa mukana, sillä muutkin markkinat kehittyvät hyvään suuntaan. Tarvitaan osaavat verkostot yritysten tueksi. Näin ei mene aikaa siihen, että aletaan luoda suhteita tyhjästä silloin, kun rahaa jo tarvittaisiin.

– Tarvitsemme nopeammin kasvuvauhtia, jotta yritykset eivät jää liian pitkäksi aikaa startup-vaiheeseen, vaan pääsevät kehittymään kasvuyhtiöiksi, Santavirta toteaa.

Hänen mukaansa Suomessa yrityksistä puuttuu kansainvälistymisen osaamista laajalla skaalalla. Yritysten on vaikea erottautua, tuoda innovaatioita esiin ja kaupallistaa niitä.

– Tarvitsemme enemmän osaamista ja osaajia Suomeen, parhaisiin yrityksiin, jotta houkuttelevat sijoituskohteet nousevat esiin, Santavirta sanoo.

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan kiinnostavimmat toimialat ovat deep tech, eli teknologisiin innovaatioihin ja tieteellisiin löydöksiin keskittyviin yritykset, terveysteknologia ja fintech, eli finanssialan teknologisten ratkaisujen kehitys. 

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Juttu on julkaistu Yrittäjä-lehdessä 6/2018