Kuljetusala vaatii lisää rahaa teiden kunnossapitoon – yrittäjä moittii etenkin Nelostien kuntoa
Jyväskyläläisen Kuljetusliike Pentti Ojala Ky:n yrittäjä Timo Ojala ei liiemmin kehu Suomen maanteiden kuntoa.
– Sanoisin, että tiet ovat välttävässä kunnossa. Hoitotaso on mennyt hitusen eteenpäin, mutta silti vakavia puutteita on edelleen.
Suurimmat ongelmat ovat hänen mukaansa talvikunnossapidossa.
– Aurauskalusto lähtee liikkeelle liian hitaasti ja liukkauden poisto on puutteellista etenkin risteysalueilla ja rampeilla.
Ojala on pannut merkille, että kenties ilmastonmuutoksen seurauksena lunta tulee nykyisin suurempia määriä kerralla. Teiden kunnossa voi olla merkittäviä paikallisia eroja.
SKAL: Miljardi euroa lisää tiestölle
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii miljardin euron lisärahoitusta tiestön kunnossapitoon ja kehittämiseen. SKAL esittää, että miljardin euron vuotuisesta summasta ohjattaisiin 300 miljoonaa euroa perustienpidon rahoitustasoon, toiset 300 miljoonaa euroa tulisi vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen ja suurin erä, 400 miljoonaa euroa, tasokorotukseksi tiestön kehittämisinvestointeihin. Panostus maksaisi SKALin mukaan itsensä takaisin turvallisuutena ja kilpailukykynä.
Ojalan yrityksen säiliöautot ajavat ristiin rastiin Suomea Haminasta Kemiin.
– Nelostie on ongelmallinen. Polanteita poistetaan useimmiten liian pienellä kalustolla, jolloin tielle jää selkeitä uria kevättalvella.
Polanteet heikentävät turvallisuutta, koska ne lisäävät perävaunun epävakautta. Henkilöautoliikenteen aiheuttamat urat ovat ongelmallisia raskaalle liikenteelle, koska rekkojen renkaat ovat leveämpiä ja niiden akseliväli on pidempi.
– Käy usein niin, että yhdistelmän toinen puoli on uran puolella ja toinen polanteen puolella. Lumisateen jäljiltä tielinjat eivät pidä paikkaansa, urat menevät liian keskellä tietä ja osittain keltaisen viivan päällä. Silloin toinen kaista voi olla puoli metriä toista kapeampi. Siinä voi tulla vaaratilanteita, Ojala selvittää.
Haastavia tieosuuksia ovat myös rannikolta Kaskisten kautta Äänekoskelle johtavat tiet mukaan lukien Seinäjoki ja Alavus.
– Ne ovat vilkkaita osuuksia kemikaaliliikenteen kannalta. Lisäksi teillä kulkee paljon hake-, turve- ja puuliikennettä.
Kasitiellä ongelmia lisää Ojalan mukaan meren läheisyys. Tie jäätyy etenkin syksyllä ja alkutalvesta kun mereltä tuleva kosteus jäätyy tien pintaan. Teiden suolausta on vähennetty.
Maakaasurekat tulossa – auttavat päästötavoitteessa
SKAL ottaa kantaa myös tavaraliikenteen energiankulutukseen. Sen tekemien laskelmien mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on nestemäistä dieseliä. Raskailla ajoneuvoyhdistelmillä ei ole toistaiseksi mahdollisuutta käyttää muuta kuin nestemäistä dieseliä.
– Maakaasu voi olla pian vaihtoehto, mutta vielä sitä ei ole tarjolla raskaalle liikenteelle. Itselläni on käytössä maakaasulla toimiva henkilöauto ja uskon kyllä, että se tulee myös isompiin moottoreihin. Heti kuin alkaa olla tarjolla 68 tonnin yhdistelmille soveltuvia maakaasuautoja, alamme firmassa neuvotella, onko käyttöönotto mahdollista.
Vaikka kaasurekkojen hankintakulut ovat selvästi normaaliautoja suuremmat, investointi kuoleentuu noin kahdessa ja puolessa vuodessa.
– Tällä hetkellä tehokkaimmat maakaasumoottorit ovat 500-hevosvoimaisia. Tarvittaisiin noin 580 hevosvoimaa, joten lähellä ollaan. Lisäksi pitäisi laajentaa nykyistä tankkausverkostoa.
SKALin mukaan ympäristöystävällisemmän dieselin saatavuus kohtuulliseen hintaan edellyttää raskaan liikenteen dieselin polttoaineveron alentamista ja jakeluvelvoitteen kasvattamista. SKAL esittää liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jossa verotuksen tavoitteeksi otettaisiin liikenteen päästöjen vähentäminen ja Suomen kilpailukyvyn tukeminen.
Kuva: Getty Images
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
