Etsi

Verotus

Yrittäjägallup: Alv-alarajaa pitää nostaa

Yrittäjägallupin mukaan suurin osa yrittäjistä haluaa korottaa alv-alarajaa nykyisestä 10 000 eurosta. – Pienyrittäjyyden pitäisi olla kevyemmin verotettua. Nykyinen 10 000 euroa on naurettavan pieni ja mieluummin alaraja olisi vaikka 20 000 euroa, sanoo sarjayrittäjä Ilkka Lavas.

Yrittäjägallupiin vastanneista yli tuhannesta yrittäjästä 19 prosenttia oli sitä mieltä, että arvolisäverovelvollisuuden nykyinen 10 000 euron alaraja on sopiva. Alarajan 20 000 euroon nostaisi 25 prosenttia vastanneista ja 19 prosenttia kannattaa 30 000 euron rajaa. Vielä korkeampaa vähintään 40 000 euron alv-alarajaa kannattaa 22 prosenttia Yrittäjägallupin vastaajista.

– Selvästi on tarvetta korottaa alarajaa 10 000 eurosta. Suomen Yrittäjät vaatii alv-alarajan korottamista 20 000 euroon, sanoo SY:n veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro.

– Hajonta kuvaa hyvin jäsenistöämme. Yrittäjiä on niin monenlaisia, Linna-Aro toteaa.

Julkisuudessa useat tahot ovat vaatineet alv-rajan huomattavaa nostamista. Linna-Aro muistuttaa, että alv-rajoissa on muistettava myös kilpailuneutraliteetti. Eri toimialoilla on myös sivutoimisia yrittäjiä. Jos alv-alarajaa nostetaan kovin korkealle, se voi vääristää kilpailua.

Alv-alarajahuojennus säilytettävä

71 prosenttia yrittäjistä on sitä mieltä, että arvonlisäveron alarajahuojennus pitää säilyttää. Nykyisessä alv-järjestelmässä on niin sanottu liukuva alarajahuojennus 10 000 – 30 000 euron liikevaihdon välillä. Vero on sitä pienempi, mitä lähempänä liikevaihto on alarajaa.

– On tärkeää, että alarajahuojennukseen ei tule jyrkkiä porrastuksia, Sanna Linna-Aro toteaa.

Alennetut arvonlisäverokannat (0%, 10%, 14%), jakavat yrittäjien mielipiteitä. 49 prosenttia on sitä mieltä, että alennetuista alv-kannoista pitää luopua ja siirtyä yhteen yleiseen alviin.

Alennettuja alveja on muun muassa elintarvike-, majoitus- ja ravintola-alalla, henkilökuljetuksissa, lääkkeissä sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumien pääsylipuissa.

Verotus ei kannusta kasvattamaan yrityksiä

Lähes puolet (45 %) yrittäjistä on sitä mieltä, että nykyinen verotus ei kannusta yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään. Yksinyrittäjistä tätä mieltä on 35 prosenttia, mutta 2–9 henkilöä työllistävistä mikroyrittäjistä 54 prosenttia ja yli 10 henkeä työllistävistä 51 prosenttia.

– On huolestuttavaa, että niin suuri osa yrittäjistä ei pidä verotusta kasvuun kannustavana, sanoo Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro.

– Suomen kannalta on erittäin tärkeää se, että yritykset haluavat kasvaa – ja samalla ne luovat työpaikkoja, Linna-Aro painottaa.

 Gallupissa kysyttiin myös, että miten yrittäjät arvioivat nykyistä listaamattomien yritysten osinkoverotusta. 23 prosenttia piti sitä melko hyvänä, 48 prosenttia ei ottanut kantaa suuntaan eikä toiseen. 24 prosenttia piti sitä huonona tai erittäin huonona.

Erittäin hyvänä sitä piti vain viisi prosenttia yrittäjistä.

– Voitonjaon verotuksessa on selvästi kehitystarpeita. Siitä pitää tehdä yksinkertaisempi ja sen pitää olla neutraalimpi erilaisia toimialoja ja erilaisia yrittäjiä kohtaan, veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro toteaa.

”Nykyinen malli on liian monimutkainen”

Yrittäjät.fi kysyi kahdelta sarjayrittäjältä, muun muassa City.fi:n omistavalta Ilkka Lavakselta ja Jurinet-lakitoimiston Markus Talviolta näkemyksiä ja kokemuksia nykyisestä yritysverotuksesta. Näin he vastasivat:

Miten arvioit nykyistä listaamattomien yritysten voitonjaon veromallia (osinkoverotus)?

Ilkka Lavas: Nykyinen malli on liian monimutkainen. Verot maksetaan kahteen kertaan ja erityisesti listaamattomia yhtiöitä kohtaan tilanne on eräreilu verrattuna listattuihin. Yhtiön tulisi itse saada valita kumpaa verotusmallia noudattaa.

Nykyään joukkorahoituksen yleistyttyä listaamattomillakin yhtiöillä saattaa olla satoja osakkaita ja näille osinkojen laskeminen on valtavan monimutkaista.

Nykyinen malli asettaa listatut ja listaamattomat eriarvoisiksi ja verottaa pieniä yhtiöitä tiukemmin.

Pörssilistautumisen ei edes pitäisi olla mikään itseisarvo, koska sieltä saattaa vain päätyä kansainvälisten yritysostajien syötäväksi. Tarvitsemme suomeen pysyvää omistusta ja kasvua sekä vientitoimintaa ja verotusta tulee muuttaa sitä kohti.

Markus Talvio: Tämä veromalli näyttäytyy suurimmalle osalle PK-yrittäjistä vaikeaselkoisena, eikä tätä oikein edes ymmärretä. Mitä yksinkertaisemmaksi verotusta saadaan, sen paremmin se toimisi tarkoituksensa mukaisesti.

Lähtökohtaisesti PK-yrittäjää verotetaan aivan liikaa suhteessa niiden työllisyysvaikutukseen. Nyt yrittäjät toimivat lähinnä valtionvelan maksajan roolissa.

 

Kannustaako nykyinen verotus yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään?

Ilkka Lavas: Nykyinen verotusmalli ei kannusta kasvattamaan yritystä. Tai itseasiassa kannustaa tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen taas ei enää kannusta.

Itse olen oman yritykseni tasetta 23 vuotta kasvattanut, mutta  yritykseni on tilanteessa, jossa minun ei kannata enää kasvattaa nettovarallisuutta.

Haluan luoda uutta vientiteollisuutta Suomeen ja se on eri motivaattori kasvattaa, vaikka verotuksella koetetaan olla kannustamatta kasvuun.

Nykyinen malli kannustaa myös kasvattamaan liian hitaasti, jolloin rahaa investointeihin ja yrityskauppoihin ei kerry riittävän nopeasti jolloin moni suomalainen yritys valitettavasti päätyy mieluummin ostettavaksi kuin ostajaksi.

Markus Talvio: Tuskin kannustaa, koska sen tavoitteitakaan ei ymmärretä käytännön tasolla. Ylipäätään verotus koetaan kokemukseni mukaan pk-kentällä epäreiluna.

Nähdäkseni tässä on yhtenä poliittisen päätöksenteon funktiona ollut juurikin kannustaa pk-yrittäjää kasvattamaan yritystään. Se, toteutuuko tämä kaunis tavoite, riippuu tietysti monesta seikasta.

Varma olen vain siitä, että jokin parempikin veromalli olisi olemassa. Valitettavasti valtio tarvitsee rahaa ja pk-yrittäjiltä sitä saa.

Fakta on, että jokainen valtiolle maksettava veroeuro on meilläkin pois liiketoiminnan kehittämisestä ja investoinneista. Silti veroja on maksettava.

 

Mikä on mielestäsi sopiva alv-alaraja – nykyinen 10 000 euroa vai enemmän?

Ilkka Lavas: Pienyrittäjyyden pitäisi olla kevyemmin verotettua: kampaamot, toiminimiyrittäjät, siistijät, hoiva, kodinhoito, fysioterapia, hieronta, suutarit, remontointi sekä sivutoimisina yrittäjänä tekevät vaikkapa eläkeläiset tai opiskelijat voisivat hyvinkin tehdä itse enemmän jos verotus olisi nykyistä kevyempää.

Nykyinen 10 000 euroa on naurettavan pieni ja mieluummin alaraja olisi vaikka 20 000 euroa.

Markus Talvio: Mielestäni raja on sopiva. On perusteltua, että vain vähäinen liiketoiminta on jätetty kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Lisäksi kannattaa muistaa arvonlisäveron alarajahuojennus.

 

Onko alv:n alarajahuojennus syytä säilyttää?

Ilkka Lavas: Arvonlisäveron alarajahuojennus tulee ehdottamasti säilyttää, mutta nostaa 50 000 euroon saakka – vaikka portaittain siten, että nykyisen 30 000 euron rajan jälkeen on vähän pienempi huojennus 50000 euroon saakka.

Moni yrittäjä on alipalkattu ja tällainen korjaisi tilannetta.

Markus Talvio: Ilman muuta, se mahdollistaa joissain tapauksissa pienimuotoisen yritystoiminnan pyörittämisen hieman kevyemmin. Sen idea on helpottaa niiden yrittäjien toimintaa, joiden liiketoiminta on pientä.


Näin kysyttiin

Suomen Yrittäjien Kantar TNS -tutkimusyhtiöllä teettämään Yrittäjägallupiin vastasi 1009 yrittäjää, Suomen Yrittäjien jäsenien lisäksi Gallup Forum -yrittäjäpanelisteja sekä LeadDesk-yritystietokannasta poimittuja yrittäjiä.

Yhdistetty, eri lähteistä kerätty aineisto vastaa henkilöluokan ja toimialan perusteella varsin hyvin perusjoukkoaan ja näin tulokset voi yleistää edustamaan suomalaisia pk-yrityksiä.

Tiedot kerättiin joulukuun 2018 toisella ja kolmannella viikolla.Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 % -yksikköä.

Suomen Yrittäjien tiedote Yrittäjägallupista täällä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi