Etsi

Verotus

Osinkoverotuksen kiristyminen huolettaa yrittäjiä – SY: verotus tulosperusteiseksi

Suomen Yrittäjät on julkaissut verolinjauksensa tulevalle hallituskaudelle. Tärkeimpänä ovat voitonjaon verotuksen yksinkertaistaminen sekä verotuksen painopisteen siirtäminen kohti välillistä verotusta.

Yrittäjäkenttää huolettaa osinkoverotuksen mahdollinen kiristyminen. Yrittäjien julkaiseman verolinjauksen mukaan tulisi siirtyä malliin, jossa nettovarasidonnaisuudesta luovutaan ja voitonjaon verotus perustuu yrityksen tekemään tulokseen. Suomen Yrittäjät julkaisi vero-ohjelmansa Suomi 2025 – Kannustava verotus luo kasvua.

– Nettovarasidonnaisuudesta luopuminen kohtelee yrityksiä tasapuolisemmin. Nykyisen mallin muutokseen on myös poliittista painetta, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Nykymallissa yrityksen voittoa verotetaan sekä yhtiön että osakkaan tasolla, eli kaksinkertaisesti pääoma- ja ansiotuloina. 

Yrityksen osinko määräytyy nettovarallisuuden perusteella. Siinä yrityksen verotus perustuu yrityksen koko varallisuuteen, kuten kiinteään omaisuuteen. Tästä nettovarallisuudesta kahdeksan prosentin tuotto on pääomatuloa ja ylimenevä osuus ansiotulona. 

– Esimerkiksi rakennukset, koneet ja laitteet luetaan nettovarallisuudeksi. Samalla yrityskentässä  on useita toimialoja, kuten osaamiseen perustuvat alat, joissa ei ole vastaavaa varallisuutta. Ne pääsevät jakamaan osinkoa tuloksesta, Innanen kertoo.

Myös Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa tasa-arvoisuudesta ja huomauttaa, että nykymalli voi johtaa verosuunnitteluun, jossa osa yrityksistä voi optimoida voitonjakoa ja sitä kautta rajoittaa yrityksen kasvuaYrittäjät esittää, että nettovarasidonnaisuudesta luovuttaisiin kokonaan ja siirryttäisiin voitonjaossa tulosperusteiseen malliin. 

Nykymallissa kokonaisverorasitus, eli osakkaan ja yrityksen maksama vero, on noin 26 prosenttia 150 000 euroon asti. Sen ylittävä osuus on yli 40 prosenttia. 

– Osinkoverotuksen kiristäminen huolettaa yrittäjiä. Yrittäjien näkökulmasta vuosittainen verokeskustelu osingoista käydään pörssiyhtiöiden osingoista, suurista osingoista. PK-yritysten osalta usein ajatus tuntuu olevan sellainen, että yrittäjälle kuuluu yritystoiminnan riski ja tappiot täysimääräisinä, kertaalleen verotettujen voittovarojen nostaminen ei olisi sallittua. Osinkojen taso ei ole kokemukseni ja  tilastojen valossa erityisen korkeaa tasoa näissä yrityksissä. Poliittiset ryhmät ovat  esittäneet  toistuvasti, että yritysten osinkoverotusta täytyisi kiristää. Verokeskustelu on yrittäjien näkökulmasta välillä järkyttävää. Esimerkiksi SDP on esittänyt, että verotusta täytyisi kiristäää huomattavasti, Tilitoimisto Tornion konsultti ja tilipalvelun yrittäjä sekä rahoitus- ja verovaliokunnassa Lapin Yrittäjiä edustava Birgitta Innanen sanoo.

Yksinkertaisempi malli palvelee monella tavalla

Nykymalli on saanut osakseen kritiikkiä monimutkaisuuden vuoksi. Innasen mukaan yrittäjän täytyy ymmärtää monta säännösten käsitettä voidakseen laskea osinkojen määrän.

Osinkoverotus kaipaa uudistusta, sillä nettovarasidonnaisuudesta luopuminen yksinkertaistaa voitonjaon perusteita. Yrittäjienmallissa omistamiseen kohdistuvaa tuloa tulisi kohdella ainoastaan pääomatulona ja vastaavasti osakkaan nostamaa palkkatuloa ansiotulona. Yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste säilyisi 30 000 euron osinkoihin asti nykyisen huojennetun osingon tasolla. 30 000 euron ylittävien osinkojen osalta osinkojen kokonaisverorasitus olisi lähellä nykyistä pääomatuloverokantaa. Pääomatulon progressiosta luovuttaisiin. 

– Näin ei synny rajoja, jotka estävät yrityksen kasvua, kuten nyt esimerkiksi 150 000 euron raja, jonka jälkeen verotus hyppää huomattavasti. Alle 30 000 osinkoa jakaville yrityksille, tilanne säilyy samana, Kuismanen huomauttaa.

Yrittäjät ehdottavat, että osingot olisivat 30 000 asti 25 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttisesti verovapaata tuloa. Yli 30 000 euron osingosta 40 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 60 prosenttia verovapaata tuloa, jolloin kokonaisveroaste olisi 29,6 prosenttia.

Uusi malli voisi edistää myös omistajavaihdosten toteuttamista, kun osinkojen verokohtelu ei olisi kiinni nettovarallisuudesta.

Arvonlisäverotuksen alarajaa nostettava

Suomen Yrittäjät esittää, että arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa nostettaisiin nykyisestä 10 000 euron liikevaihdosta 20 000 euroon. Jos tällä hetkellä yrityksen liikevaihto jää alle 30 000 euron se saa osittaisen huojennuksen. Yrittäjät esittää, että tuo raja nousisi 50 000 euroon.

Alarajan korotus pienentäisi verorasitusta, joka aiheutuu pienimmille yrityksille verollisen toiminnan rajan ylittämisestä. Korotus lisäisi verotuksen kannattavuutta ja kasvumahdollisuuksia pienimmille yrityksille. Rajojen nosto helpottaisi pienyritystoimintaa sekä kannustaisi sivutoimista yrittäjää päätoimiseksi tai harrastusta työksi.

– Tämä edistää kyllä itsensä työllistämistä, mutta reilu kilpailu askarruttaa. Miten neutraalius säilyy, Innanen sanoo.

Jos yrittäjä kilpailee yksi tai kaksi henkeä työllistävän yrityksen kanssa, työllistävän pienyrityksen mahdollisuudet kilpailla voivat heikentyä. Maltillisella alarajan nostamisella ei välttämättä vielä vääristä kilpailua.

– Arvonlisäverottomasta toiminnasta arvonlisäverolliseen siirtymisessä huojennusalueen säilyttäminen on tärkeää, Kuismanen sanoo.

Yrittäjät peräänkuuluttavatkin nykyisenkaltaisen liukuvan huojennusalueen säilyttämisen puolesta arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostettaessa. Yrittäjien verolinjauksen mukaan pienikin myynnin ylittyminen muuttaa taannehtivasti koko myynnin verolliseksi tilikauden alusta lähtien, mikä voi olla kohtuuton seuraus rajan tuntumassa toimiville. Kasvuesteitä uudistuksessa ei saisi luoda. Ei saisi syntyä sellaista tilannetta, että yritys voisi muuten palkata työntekijän, mutta ei tee sitä veroedun menetyksen vuoksi.

Yrittäjien ehdottama muutos helpottaisi noin 200 000 pienintä toimijaa.

Verotus voi kannustaa ilmastotoimiin

Yrittäjät muistuttaa, että verotus on myös keino muokata yhteiskuntaa kohti vähähiilisempää taloutta. Verotuksella voidaan asettaa hinta aiheutetulle ympäristöhaitalle ja ohjata toimijoita markkinaehtoisesti kohti puhtaampia teknologioita ja puhtaampaa toimintaa.

Konkreettisena toimena Yrittäjät esittää, että energiaintensiivisten teollisuuden energiaveronpalautukset poistettaisiin asteittain, sillä ne syrjivät pk-yrityksiä ja vääristävät markkinoita. 

Myös autoverokannan uudistusta voi ohjata verotuksella. 

Verotuksen tulee kannustaa toimeliaisuuteen

Suomen Yrittäjien tavoite verouudistuksissa on saada aikaan toimeliaisuuteen kannustava verotus. Suomen kokonaisveroaste on liian korkea ja verotus on liian ankaraa väärissä kohteissa.

Yrittäjät toteaa verolinjauksessaan, että verotuksessa on syytä ymmärtää sijoittajariskin ja yrittäjäriskin ero. Yrittäjät maksavat tai tilittävät veroja arvonlisäveroista kiinteistöveroon. Yrittäjän on lähes mahdotonta hajauttaa sijoitustaan, sillä yrittäjän sijoitukset ovat yleensä kiinni yhdessä korkean riskin kohteessa, omassa yrityksessä. Sitä on vaikea muuttaa nopeasti rahaksi.

Verotuksen tulisi kohdella yritystoimintaa tasapuolisesti yritysmuodosta riippumatta ja yrittäjävähennys on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi. 

– Yrittäjävähennyksestä puhutaan joskus erityisetuna, mutta alhaisen tulotason yrittäjillä viiden prosentin vähennyksessä ei puhuta järisyttävistä eduista, vaan kympeistä ja satasista. Se ei korjaa kenenkään taloutta, mutta on tasapuolisuuden ele, Innanen kiteyttää.

 

Juttua muokattu 31.1. klo 9.29. Birgitta Innasen sitaatteja täydennetty yrittäjien näkemyksistä poliittisesta keskustelusta. 

 

Elina Hakola