12.2.2019 klo 12:38
Uutinen

Pentikäinen Pk-yritysbarometrin tuloksesta: Huolestuttava

Jos Pk-yritysbarometrin tulokset pitäisi kiteyttää yhteen sanaan, se sana olisi: huolestuttava, sanoo Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen totesi barometrin julkistamistilaisuudessa tiistaiaamuna, että pk-yritysten tilanne on vielä kohtalaisen hyvä, mutta on selkeästi heikkenemässä.

– Mielestäni Pk-yritysbarometrin tarjoamat näkymät ovat eri puuta kuin käynnissä olevan vaalikeskustelun henki ja sen monet lupaukset. Toivon, että jokainen poliitikko vaalikentillä muistaa, ettei hyvinvointi tipu taivaasta eikä kasvu ole itsestäänselvyys. Sitä syntyy vain riskiä ottavien ja kasvua hakevien yrittäjien ja yritysten kautta, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten usko tulevaan on vahvinta. Tarvitsemme lisää kasvuhakuisia yrityksiä, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

– Yksi keino on edistää yrittäjän ikääntymisestä johtuvia omistajanvaihdoksia, sillä yritysten jatkonäkymillä on yhteys niiden halukkuuteen uudistua ja kasvaa. Pk-yritysbarometrista nähdään lisäksi, että kansainvälisesti suuntautuneilla yrityksillä näkymät ja odotukset ovat edelleen selvästi keskimääräistä paremmat, tulkitsee Lintilä. (JUTTU JATKUU GRAFIIKAN ALAPUOLELLA)

Vajaa kolmannes arvioi suhdanteiden paranevan

Pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 15 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset suhdanteista ovat kuitenkin heikentyneet puolen vuoden takaisesta. Muutoksen taustalla vaikuttaa viennin oletettu hiipuminen.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Sen teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Barometriin vastasi 4 600 pk-yritystä.

Alueelliset erot ovat suuria. Perinteisesti Uusimaa ja pääkaupunkiseutu ovat yleensä vahvoja. Kaikkein vahvin usko tulevaisuuteen on nyt Etelä-Savossa.

Investointien määrä laskenut

– Kansainvälisiä yrityksiä lukuun ottamatta investointinäkymät ovat heikentyneet. Tarvitsemme tarkempaa tietoa tekijöistä, jotka pk-yrittäjät kokevat investointien esteeksi, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

–Teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä pk-yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät, Mikael Pentikäinen painottaa.

– Jo muutaman vuoden ajan meillä on kertynyt investointivajetta. Investoinnit ovat tulleet nyt alas erityisesti rakentamisessa, missä saldoluku on -12, analysoi Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Elinkeinoministeri Lintilä tulkitsee, että vaalien läheisyys vaikuttaa myös investointeihin nyt.

– Yritykset odottavat investointien kanssa. Ne haluavat katsoa, että mikä on seuraava hallitus. Jos vaalipuheissa tulee esiin, että ollaan valmiita korottamaan yritysverotusta, niin kyllä se hillitsee yrityksiä, Lintilä toteaa.

Tarvitaan kasvuhaluisia yrityksiä

Toinen suuri huolenaihe on yritysten kasvuhaluisuus – tai paremminkin sen puute.

– Vain yhdeksän prosenttia yrityksistä on voimakkaasti kasvuhaluisia ja alle puolet haluaa kasvaa ylipäänsä. Mitä nuorempi ja isompi yritys, sitä enemmän sillä on kasvuhaluja, Mikael Pentikäinen toteaa.

– Kasvavat yritykset pystyvät luomaan enemmän työpaikkoja, ja Suomi tarvitsee lisää työnantajayrityksiä, sanoo ekonomisti Petri Malinen.

Miten kasvuhakuisuus sitten turvataan ja miten siihen kannustetaan?

– Kaikkein tärkein asia on ennustettavuus. Yrityksen pitää tietää, että mikä on toimintaympäristö. Meillä se valitettavasti vaihtelee hallituskausittain. Esimerkiksi yritysverotukseen tarvitsemme roadmapin, tiekartan, jossa määritellään pitkät linjat, jotka yltävät hallituskausien yli, Lintilä painottaa.

– Kasvuhakuisten pk-yritysten investointien ja kasvun rahoituksen tueksi valmistellaan jo käyttöönotettavaksi takausvälineitä, jotka tuovat yritysten käyttöön alkusyksystä noin puolen miljardin euron rahoitusruiskeen, ministeri Lintilä sanoo.

– Lisäksi yrittäjille täytyy olla kannuste menestykseen, että ne saavat vastinetta ottamalleen riskille, Lintilä jatkaa.

Työvoiman puute huolettaa

Niin Lintilän kuin Pentikäisen kolmas suuri huolenaihe on työvoiman puute. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat törmänneet vaikeuksiin saada työvoimaa.

– 14 prosenttia yrityksistä sanoo, että osaavan työvoiman puute on merkittävä kasvun este ja yli puolet arvioi, että osaavan työvoiman puute hidastaa kasvua ylipäänsä, Mikael Pentikäinen listaa Pk-yritysbarometrin tuloksia.

Tilanne on aavistuksen verran helpottunut viime barometristä, mutta on edelleen polttava pulma.

Pentikäisen johtopäätökset

Mikael Pentikäisen mukaan nyt on ensiarvoisen tärkeää kannustaa yrittäjiä ja yrityksiä hakemaan kasvua.

– Tämä on olennaista, koska jos ei ole kasvuhaluja, ei ole investointeja, uusia työpaikkoja eikä kasvua, Pentikäinen painottaa.

– Tämän takia esitämme Kasva Suomi -tavoiteohjelmassamme laajan kasvuohjelman. Esitämme mm. yrittäjien verotuksen uudistamista kasvua kannustavaksi. Tällä hetkellä vain viidennes yrittäjistä sanoo, että voitonjaon verotus kannustaa kasvuun

– Siksi listaamattomien yritysten voitonjaon verotusta pitää uudistaa kannustamaan kasvuun. Lisäksi pienimpien yritysten kasvun vuoksi on tärkeää nostaa alv:n alarajaa alarajahuojennus säilyttäen sekä säilyttää yrittäjävähennys, Pentikäinen listaa tavoitteita.

Hän huomauttaa, että lisäksi tarvitsemme työmarkkinauudistuksia, jotka kannustavat työllistämään.

– Potentiaalia on paljon, mutta työpaikkoja ei synny. Siksi tarvitaan joustavuutta sekä kevyempää irtisanomissuojaa ja pienet yritykset huomioivaa sääntelyä.

Pentikäisen mukaan tarvitsemme työvoimapulaan ulkomaista työvoimaa. Siksi pitää luopua saatavuusharkinnasta, antaa Suomessa valmistuville ulkomaalaisille oleskelulupa ja helpotettava maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Pentikäinen esittää myös seuraavia kolmea asiaa tulevalle hallitukselle:

– On tärkeää, että perintö- ja lahjaverotus pitäisi palauttaa aiemmalle vuoden 2011 tasolle. Toiseksi: osakkeiden hankinta pitäisi tehdä mahdolliseksi yritysten työntekijöille muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ja ilman tuloveroseuraamuksia. Monesti se työntekijä saattaa olla potentiaalinen yrityksen toiminnan jatkaja.

– Sen lisäksi myyjän luovutusvoittoverotusta pitäisi huojentaa silloin kun yritys myydään toimintaa jatkaville työntekijöille, Mikael Pentikäinen listaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Pk-yritysbarometri kokonaisuudessaan täällä

Lue myös Mikael Pentikäisen blogi

Yrittäjien Kasva Suomi -tavoitteet täällä