Etsi

Työmarkkinat

Kädenvääntö digitaalisista työturvallisuuskorteista jatkuu: Rakennusjätit eivät kelpuuta, yrittäjä epäilee "pyöreän pöydän sopimusta"

Verkkomuotoisia työturvakoulutuksia tarjoava Trinno on viime aikoina taistellut tuulimyllyjä vastaan. Se ei ole päässyt samalle viivalle perinteisten työturvakorttien kanssa. Yrittäjä tuskastelee tilannetta.

Trinno ei pyrkimyksistään huolimatta ole saanut verkkomuotoiselle työturvallisuuskurssilleen hyväksyntää isoissa rakennusalan yrityksissä. 

– SRV:n edustaja sanoi asiakkaallemme, ettei yritys hyväksy tätä, koska ei usko verkkokoulutuksiin. Heidän oma perehdytyksensä on verkkomuotoinen. Tästä huolimatta SRV hyväksyy työmailleen kaikki perinteisen työturvallisuuskortin suorittaneet, kurssin sisällöstä piittaamatta, sekä vain verkossa suoritettavan ruotsalaisen Entre-kortin, Trinnon toimitusjohtaja ja toinen perustaja Sami Niemelä hämmästelee.

SRV:n kanssa kielteisiä ovat Niemelän mukaan myös muun muassa Skanska, PEAB, Lujatalo ja SRV. Ne kaikki kuuluvat Rakennusteollisuus ry:n turvallisuusryhmään.

– Kaikilla on meille sama vastaus. Kuulostaa kieltämättä hieman siltä, että näillä yrityksillä on asiasta pyöreän pöydän sopimus.

Yrittäjämediat on aikaisemmin uutisoinut työturvakortteihin liittyvästä koulutusrumbasta muun muassa täällä.

TVO hyväksyi

Yksi e-kortin hyväksyneistä on iso pörssiyhtiö, joka ei ole Niemelän mukaan antanu lupaa nimensä kertomiseen julkisuudessa.

– Tämän yrityksen edustaja tutustui koulutukseemme ja sanoin, että sen voi hyväksyä kaikkiin yrityksen kohteisiin.

Toinen iso hyväksyjä on TVO, jolle Trinnon kortti kelpasi kriittisimpiinkin kohteisiin. Listalla on myös muita energiateollisuuden yrityksiä.

Sen sijaan esimerkiksi UPM on sitoutunut hyväksymään ainoastaan TTK:n työturvallisuuskortin. Stora Enson kanssa Trinno on käynyt pitkään keskusteluja.

– He ovat tutustuneet koulutuksemme sisältöön, mutta vastaus oli varsin epämääräinen. Stora Enson mukaan menee loppuvuoteen 2019 ennen kuin yrityksessä pystytään päivittämään ohjeistusta. Toisella isolla yritykselle ohjeistuksen päivittäminen vei vain viikon.

Verkkokurssi laskee kustannuksia

Niemelän on vakuuttunut, että verkkomuotoisella koulutuksella saavutetaan selkeitä etuja.

– Luokkamuotoiseen koulutukseen liittyy monia ongelmia. Siitä lähti idea työturvakorttikoulutuksen kehittämiseen ja muuttamiseen verkkomuotoiseksi. 

Hänen mukaansa verkkomuotoisella koulutuksella saavutetaan selkeitä etuja verrattuna perinteiseen koulutustapaan.

– Ehkä tärkein etu on kustannustehokkuus urakoitsijoille. Vuonna 2017 Suomessa suoritettiin 163 000 työturvakorttia. Jokaisen kortin suorittaminen edellyttää kahdeksan tunnin istumista luokassa. Laskelmieni mukaan jokainen yksittäinen korttikoulutus maksaa työnantajalle 700-1000 euroa, Niemelä jatkaa.

Verkkokoulutus on suunniteltu suoritettavaksi osissa silloin, kun aikaa on. Jos verkkokurssin suorittaa yhdellä kertaa, siihen kuluu aikaa neljä tuntia. Kurssin hinta on noin 100 euroa eli saman verran kuin keskimäärin perinteisissä koulutuksissa.

Yrittäjät: Ei liian pitkälle meneviä ehtoja

Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin ei pidä liian tiukkaa linjaa korttikoulutusten hyväksymisessä suositeltavana.

– Työturvallisuus on tärkeää ja työnantaja on aina vastuussa asianmukaisesta perehdyttämisestä. Tätä vastuuta eivät kortit poista. Rakentamisessa pääurakoitsijalla on iso valta asettaa ehtoja alihankintaketjulleen, se voi esimerkiksi edellyttää työturvallisuuden todentamista vain yhdellä tavalla.

– On tärkeää, ettei ehtojen asettamisessa mennä niin pitkälle, että estetään koulutusmarkkinaa kehittymästä. Erityisesti julkisissa hankinnoissa tilaajan tulee noudattaa syrjimättömyyttä. Siksi ehtojen käytössä ja viranomaisohjeistuksissa on hyvä olla salliva.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä muistuttaa, että laki ei edellytä minkään kortin käyttämistä sen osoittamiseksi, että työturvallisuusasiat ovat kunnossa.

– Laki edellyttää työnantajan perehdyttävän työntekijänsä riittävästi. Korttijärjestelmä on toki kehittynyt käytännössä pakolliseksi, mutta laki sitä ei vaadi.

KKV lopetti tutkinnan

Niemelä pitää ongelmana sitä, että työturvallisuuskortin saa Työturvallisuuskeskuksesta kymmenillä eri sisällöillä.

– Ei ole mitään kontrollia siihen, millä koulutuksella vihreä kortti on saatu. Me emme ole silti saaneet rakentajilta yhtään hyvää perustelua siihen, miksei suomalaista verkkomuotoista korttia hyväksytä, kun ruotsalainen hyväksytään. Uskon, että tässä on enemmän kyse muista sopimuksista kuin digitaalisuudesta.

Trinno on kontaktoinut sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon että Suomen Yrittäjät. KKV on tutkinut, käyttääkö TTK väärin määräävää markkina-asemaansa korttimarkkinoilla, tai syyllistyvätkö isot rakennusliikkeet kartelliin, jos ne eivät hyväksy muita koulutuksia. KVV lopetti tutkinnan syksyllä.

– Tämä asia on vaikeuttanut suuresti yritystoimintaamme. Haluamme ajaa kaikkien yrittäjien etua. On pelkästään etu, että koulutuksia voi suorittaa nykyistä edullisemmin.

Viime vuonna Trinno sai myytyä yli tuhat verkkomuotoista työturvakorttia. Kaikki kortit on uusittava viiden vuoden välein.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi