Etsi

Sote

Kelan kilpailutus vei kuntoutusyrittäjät ahdinkoon – "Asiakkaat huutokaupattiin halvimmin tarjoaville"

Kelan kilpailutuksen perusteella solmittuihin vaativien lääkinnällisen kuntoutusten sopimuksiin liittyvä prosessi on pakottanut osaa yrittäjistä luopumaan yritystoiminnasta, keksimään uutta liikevaihtoa tai sinnittelemään.

Kuntoutusalan yrittäjät ovat eläneet sekasortoista aikaa pari kuukautta, kun Kelan kilpailutuksen perusteella solmitut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sopimukset astuivat voimaan vuoden alusta.

Koko prosessi on aiheuttanut mittavia ongelmia niin yrittäjille kuin asiakkaillekin. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n kilpailutukseen osallistuneista jäsenyrityksestä 30 prosenttia jäi ilman Kela-sopimusta. Sellaiset yrittäjät, jotka olivat keskittyneet pääasiassa Kelan kautta tuleviin asiakkaisiin, ovat kärsineet eniten.

– 30 prosenttia on iso määrä alalla, jossa yrittäjät olivat pieniä, toteaa Sote-palvelutuottajien varapuheenjohtaja Minna Penttilä.

Hinta ohitti laadun ja ammattitaidon

Ongelman lähtökohta on se, että Kela kilpailutti palveluntarjoajien sopimukset uudelleen viime syksyn kilpailutuksessa. Hinta määritti 80 ja laatu vain 20 prosenttia sopimuksesta.

Taustalla on Aalto-yliopiston raportti, joka ehdotti Kelalle kahta mallia: rekisteröintiä, jolloin asiakkaalla on suurempi vaikutusmahdollisuus palvelunhankintaan, ja julkista hankintamenettelyä, joka ohjaa Kelaa painottamaan hintaa palveluiden hankinnassa.

Raportin mukaan esimerkiksi kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat on motivoitava itse hakemaan itselleen halvin palveluntuottaja. Suomen Kuntoutusyrittäjien jäsenkyselyn vastauksissa todettiin tämän tarkoittavan esimerkiksi tilannetta, jossa neliraajahalvautunut ihminen hakisi itselleen halvinta mahdollista terapiaa.

Aikaisemmin kuntoutusterapeutit olivat tyytyväisiä kilpailutustapaan. Niissä painotukset ovat menneet tasan tai jopa 60 prosenttia laatua ja 40 prosenttia hintaa. Kun tällä sopimuskaudella painotukset ovat olleet toisin, erityistarpeita varten koulutetut kuntoutusammattilaiset eivät pysty jatkamaan työtään vaativaa kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden kanssa.

– Kelan kriteerit ovat edellyttäneet vaativalta kuntoutuksen tarjoajalta muun muassa laitteistoa, erityisleveitä hoitopöytiä, ensiapuosaamista, erityisosaamista ja kouluttautumista, kirjaamiskäytäntöjä sekä tiloilta esteetöntä kulkua ja inva-wc:tä. Olemme vastanneet vaatimuksiin ja varmistaneet laadukkaan hoidon. Nyt kaikki vuosikausia satsanneet tipahtivat kilpailutuksessa pois ja isot ketjut puskivat läpi, vaikka niillä ei ole edes listoillaan kriteerit täyttäviä ammattilaisia, Penttilä sanoo.

Erityishoito vaatii erityisosaamista

Penttilä muistuttaa, että vaativassa kuntoutuksessa ei ole kyse niska- ja hartiaseudun käsittelystä tai selkävaivoista, jotka ovat tuttuja useimmille fysioterapiassa käyneille. Vaativaa kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat ovat esimerkiksi CP-vammaisia sekä lapsia tai autisteja, joiden toimintakyvyn ja itsenäisen toimimisen edellytys kuntouttava toiminta on. Jotkut kuntoutettavat pysyvät työelämässäkin kuntoutuksen ansioista.

Hoitosuhteet ovat pitkiä ja esimerkiksi puhekyvyttömän asiakkaan kanssa kommunikointitavan opettelemiseen voi mennä pitkään.

– Esimerkiksi autisti hyväksyy vain tietyt ihmiset ja vanhemmat luottavat lastensa hoidon tiettyjen kuntouttajien käsiin. Minultakin meni yksi 26 vuotta vanha hoitosuhde poikki kilpailutuksen takia, Penttilä kertoo.

Penttilän Kutomon fysioterapia ja kuntoutus -yritykseltä katosi puolet liikevaihdosta ja hän yrittää keksiä korvaavaa toimintaa sen paikkaamiseksi.

–Moni yrittäjä ei halua olla enää Kelan kanssa tekemisissä. Moraalinen ongelma on se, että asiakassuhteet ovat pitkiä. Tilanne on vähän sama kuin jos äidilleen joutuisi sanoa, että mene muualle. Tilanteen moraaliongelma on sysätty pienyrittäjien niskaan, Penttilä sanoo.

Tilanne on ollut raskas myös asiakkaille.

Suomen Kuntoutusyrittäjien jäsenkyselyssä yksi yrittäjä vertaa tilannetta huutolaisiin. ”Kymmenet itkuiset asiakkaat, omaiset, lähiympäristö, puhumattakaan fysioterapeuteista ja yrityksistä, jäivät kauhun valtaan, tyhjän päälle huutokaupattavaksi halvimmin tarjoaville!”

Penttilä pelkää, että kilpailutuksen vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Osa niistä, joiden hoitosuhde nyt muuttuu, voivat tarvita enemmän yhteiskunnan tukea ja hoitoa myöhemmin.

Rekisteröintimalliin siirryttävä nopeasti

Suomen Yrittäjät on lähettänyt Kelan hallitukselle, johtokunnalle ja valtuutetuille kirjeen, jossa se vaatii korjausliikkeitä tilanteeseen nopeasti.

Ensimmäinen ja halvin tapa korjata tilannetta on lakisääteisten suorahankintapyyntöjen ripeä käsittely. Asiakkaalla on oikeus suorahankintaan, jos tällä on erityistarpeita, jotka vaativat yksilöllisiä ja pitkäaikaisia sekä toistuvia hoito- tai sosiaalipalveluita. Suomen Yrittäjät vaatii, että suorahankintapyynnöt tulee hyväksyä silloin kun hankintalain mukaiset perusteet suorahankinnalle ovat olemassa.

Kela on tehnyt korjannut menettelytapaa lasten ja nuorten palveluiden kohdalla täydentävällä hankinnalla. Kilpailutuksessa painotettiin palveluntarjoajan koulutusta ja kokemusta. Yrittäjät edellyttää, että Kelan tulee tehdä sama, erityisosaamisen huomioiva täydentävä hankinta muihinkin asiakasryhmiin sekä pyrkiä valitsemaan useita palveluntarjoajia.

Kelan asema ostajana on äärimmäisen vahva. Palveluntarjoajien näkökulmasta katsoen Kelan kokoisen asiakkaan poistuminen aiheuttaa yritystoiminnan lopettamisia ja supistumista. Kun samanaikaisesti alan työvoiman liikkuvuus on alistettu Kelan hyväksynnälle, seurauksena on kilpailullisuuden väheneminen kuntoutusmarkkinassa, vähintään alueellisesti.

Kelan kilpailutussopimus on voimassa vuoden ja siinä on kolmen lisävuoden optio. Yrittäjien mukaan on tärkeää siirtyä rekisteröintimalliin jo ennen optiovuoden päättymistä. Jos asia vaatii lakimuutosta, valmistelu on aloitettava heti. Rekisteröintiä ajaa myös Kelan valtuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

– Lainsäädännön muutosta vaaditaan, eikä sitä enää tällä hallituskaudella ehditä tehdä. Me valtuutetut emme voi vaikuttaa Kelan operatiiviseen toimintaan, vaan Kelan toiminnasta vastaa pääjohtaja ja Kelan hallitus. Kelalla on oikeus esittää lainsäädännön muutosta, Sarkomaa sanoo.

Hänen mukaansa vastaavaa kilpailutusta ei pitäisi enää tehdä uudelleen, vaan valinnanvapautta ja kuntoutettavan vaikutusmahdollisuuksia omaan palveluun pitää lisätä. Hoitosuhteiden jatkuvuus kilpailutuksista huolimatta pitäisi olla etusijalla.

Rekisteröintimalli ei ratkaise kaikkia ongelmia. Sarkomaan mukaan vuoropuhelua Kelan ja palveluntarjoajien välillä pitäisi parantaa.

– Nyt on tärkeää saada yrittäjille vastaus, miten tästä jatketaan eteenpäin. Jatkossa täytyy miettiä, miten Kela tiivistäisi yhteistyötä. Käynnissä on ulkopuolinen selvitys, joka rakentaa tätä polkua, Sarkomaa.

Neljäs korjattava kohta on työvoiman liikkuvuus. Kuntoutussopimuksissa Kelan ja yrityksen välillä on piirre, joka ei ole tavallinen julkisissa hankinnoissa. Lähtökohtaisesti kuntoutuspalvelun antajan on oltava sellainen terapeutti, jonka tarjoaja on ilmoittanut julkiseen hankintaan jättämässään tarjouksessa. Muun terapeutin suorittamaa palvelua ei hyväksytä, ellei henkilövaihdokselle ole saatu suostumusta Kelasta. Ilman suostumusta kuntoutusyrityksen toiminta vaikeutuu.

Ilman suostumusta myös pätevien ammattilaisten mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa on heikko. Tämä rajoittaa sekä palveluiden saatavuutta että työmarkkinoiden toimivuutta.

Kela on antanut ohjeistuksen terapeuttien lisäämisestä. Yrittäjät vaatii, että suostumukset annetaan viipymättä, ja työmarkkinoiden toimintaa vaikeuttamatta.

Kela ei tiistaina kommentoinut aihetta.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi