Etsi

Sote

Kela vastasi Yrittäjien vaatimuksiin vaativan kuntoutuksen menettelystä – Yrittäjä kyseenalaistaa väitteitä suorahankinnasta

Kela valmistelee rekisteröitimallia, mikä on Yrittäjä-järjestön ja yrittäjän mielestä hyvä asia. Kuntoutusyrittäjä toivoo muutoksia nopeasti.

Suomen Yrittäjät sai viime viikon lopulla Kelalta vastauksen kirjeeseensä, jossa järjestö otti kantaa Kelan menettelyyn vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevien hoitosopimusten suhteen.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa yrittäjälle erikoistumista ja investointeja. Liiketoiminta on kiinni suurelta osin Kelan sopimusasiakkaista.

Uusi sopimuskausi alkoi vuoden alusta ja sitä varten järjestettiin kilpailutus viime syksynä. Erona entiseen menettelyyn oli se, että laatua ja erikoisosaamista painotettiin vain 20 prosenttia ja hintaa 80 prosenttia. Aikaisemmin laadun painoarvo on ollut 40-60 prosenttia.

Kilpailutuksen tuloksena useat asiakassuhteet katkesivat ja kuntoutusyrittäjät ovat jääneet ilman työtä, koska asiakkaat eivät saa valita, kenen palveluntarjoajien palveluita käyttäjinä, joita haluavat käyttää, vaan he joutuvat menemään Kelan määräämälle kuntouttajalle.

Lue lisää yrittäjien kokemuksista tästä jutusta.

Suomen Yrittäjät katsoi kirjeessään Kelalle, että hankintamenettelyssä tulisi siirtyä rekisteröintimenettelyyn, jossa asiakkaalla olisi enemmän valtaa valita haluamansa palveluntarjoaja.

Kela kertoo vastauksessaan, että rekisteröintijärjestelmän käyttöönotto terapiahankinnoissa edellyttää kuntoutuslain muutosta, koska nykyisessä laissa ei ole tarpeeksi yksityiskohtaisesti kuvattu, mitä vaatimuksia palvelun tulee täyttää. Kela kuitenkin näkee tarpeelliseksi kehittämistyön jatkamisen, jotta rekisteröitymismenettelyyn voitaisiin siirtyä mahdollisimman pian.

Kela valmistelee kuntoutupalveluiden järjestämiseen uutta menettelyä, REKKU-järjestelmää, joka on valmis käyttöönotettavaksi vuonna 2020. Kuntoutuspalveluiden tuottajat voivat reksiteröityä järjestelmään haluamansa kuntoutuspalvelun toteuttajaksi, kun ovat tutustuneet palvelukuvaukseen. Uudistetut palvelukuvaukset ovat asiakaslähtöisiä, selkeitä ja korostavat vahvasti kuntoutuksen laatua, Kelan vastauksessa kirjoitetaan.

Yrittäjät kiittelevät rekisteröintimalliin siirtymistä yhtä yksityiskohtaa lukuunottamatta.

– Kela esittää, että samalla lavennettaisiin julkisen sektorin oikeutta tuottaa kuntoutuspalveluita muissakin kuin markkinapuutetilanteessa. Emme pidä lavennusta perusteltuna tai havaitse, mitä nykytilan ongelmaa se korjaisi. Ainakin se mahdollistaisi julkisen toiminnan näissä palveluissa konkurssisuojan ja tiettyjen veroetujen kera, Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

– Jos markkinapuutetilanteesta ollaan huolissaan, asiaan on useita lainsäädäntövaihtoehtoja. Yksi on se, että palveluvelvoite voitaisiin asettaa myös muulle taholle kuin julkiselle sektorille. Määräaikainen palveluvelvoite on mielestämme parempi tie, kuin lakiin sementoitu pysyvä toimintaoikeus, Grekin jatkaa.

Suomen Kuntoutusyrittäjien puheenjohtaja ja yrittäjä Mikko Utechtin mukaan rekisteröintimenetelmä olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian. Hänen mielestään Kela on turhan varovainen odottaessaan lakimuutosta rekisteröitymismenettelyn aloittamisen tueksi.

– Toimintahan vastaa samaa kuin useammassa kunnassa käytössä oleva palveluseteli, joka on jo nykyistä lainsäädäntöä. Niidenkin käyttö perustuu lainsäädäntöön ja palvelua sekä sen ehtoja määrittelee erillinen sääntökirja. Meneillään oleva sote-uudistus pyrkii yksityisen ja julkisen palvelutuotannon saattamiseen aidosti rinnakkaiseen asemaan. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen markkinoiden avaaminen ei-markkinaehtoisesti toimiville julkisille toimijoille on ennen tätä muutosta vielä ennenaikaista, Utecht sanoo.

Lausunto suorahankintapyynnöistä ihmetyttää

Kirjeessään Kelalle Suomen Yrittäjät ilmaisu huolensa suorahankintapyyntöjen viivästyneestä käsittelystä.

Kela kertoo vastauksessaan, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärä oli vuonna 2018 yhteensä 33017 asiakasta. Suorahankintavaatimuksia on käsitelty tähän mennessä noin 1 400 kappaletta. Kelan mukaan keskimääräinen suorahankintavaateiden käsittelyaika on noin 1-2 viikkoa.

Kelan mukaan asiakaskohtaista suorahankintaa on tehty kaikki terapiamuodot mukaan lukien noin 800 asiakkaalle. Suorahankintavaateita käsitellään priorisoidudsti niin, että käsittelyaika olisi mahdollisimman lyhyt.

Kela vakuuttaa, että suorahankintapyynnöt käsitellään nopeasti ja huolellisesti sekä yksilöllisesti kokonaistilanne huomioiden.

Tämä ihmetyttää Utechtia.

– Suomen Kuntoutusyrittäjien saaman tiedon mukaan kela hylkää automaattisesti aina yli 18-vuotiaiden suorahankintapyynnöt. Olemme saaneet sanasta sanaan samanlaisia hylkääviä vastauksia parin päivän sisällä, mikä herättää kysymyksen käsitelläänkö hakemuksia ollenkaan. Tietojemme perusteella harvat poikkeuksen ovat ne 18 vuotta täyttäneet kuntoutujat, jotka jaksavat lyödä nyrkkiä pöytään Kelan paikalliskonttorissa, mikä on syrjivää ja valitettavaa, Utecht sanoo.

Kela ei katso tarpeelliseksi täydentävää hankintaa muiden kuin lasten ja nuorten fysio- ja toimintaterapiapalveluiden osalta. Sen mukaan palveluntuottajia on valittu riittävä määrä asiakaskapasiteetti huomioiden. Lisähankintaa tehdään hankintalain mukaisesti, jos tilanne muuttuu.

– Lisähankinta tulisi tehdä, koska Kela ei ole edellyttänyt tai pisteyttänyt alkuperäisessä kilpailutuksessaan erityisasiantuntemusta, minkä he ovat myöntäneet. Erityisasiantuntemus on kuitenkin Kelan kuntoutuslakiin kirjattu velvollisuus. Kaiken asiakkaalle annettavan Kelan kuntoutuslain mukaisen kuntoutuksen on perustuttava erityisasiantuntemukseen, mikä on huomioitu lasten ja nuorten lisähankinnassa, Utecht jatkaa.

Liiketoimintaa ei pidä rajoittaa

Yksi huolenaihe Kelan on terapeuttien määrän säätely. Vain nimetyt henkilöt tuottavat hankintasopimuksen kohteena olevat palvelut, eikä tätä henkilöä voi vaihtaa. Kela kuitenkin sallii terapeuttien määrän sallimisen asiakkaiden määrän kasvaessa ennakoidusta.

Kelan mukaan sopimusehdot ovat palveluntuottajalle joustavammat kuin valtion julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot, koska sopimuksessa on sallittu Kelan suostumuksella lisätä terapeutteja.

– Se on askel oikeaan suuntaan. Kelan ehdot eivät kuitenkaan ole yhtään lievempiä. Liiketoimintaa ei tulisi rajoittaa tilanteessa, jossa palveluntuottaja olisi erikoistunut tuottamaan vain Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, Utecht sanoo.

Yrittäjien mukaan rekrytointirajoituksista on pyrittävä eroon. Ne haittaavat työmarkkinoiden toimivuutta ja kuntoutusyrityksissä merkittävää haittaa työvoiman saatavuudelle, toimitusvarmuudelle ja yritystoiminnan kehittämiselle ja kasvulle.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi