Harmaa talous syynissä: Kauppiailta ei kannatusta uudenlaiselle kassajärjestelmälle
Fiskaalisten kassakoneiden käyttöpakko ei kauppiaiden mukaan vähentäisi harmaata taloutta.
Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on teettänyt harmaata taloutta koskevan kyselytutkimuksen yhdessä Vaasan yliopiston kanssa. Tutkimuksella on pyritty selvittämään harmaan talouden tilaa ja kartoittamaan yritysten kannalta toimivia keinoja harmaan talouden torjumiseen.
Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä on sitä mieltä, että yrityksillä itsellään on suuri merkitys harmaan talouden torjunnassa. Tulos on Suomen Yrittäjien mielestä varsin odotettu.
– Tehokkainta harmaan talouden torjuntaa on olla palkkaamatta pimeää työvoimaa, valitsemalla omat kumppanit huolella sekä maksaa veronsa säntillisesti, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen listaa.
Tutkimuksessa yrittäjiltä kysyttiin myös, mitkä keinot toimivat parhaiten harmaan talouden torjunnassa. Toimivimmiksi koetaan verotukselliset kannustimet, tarkastukset ja oikein toimimiseen kannustaminen. Lisäksi mainitaan aktiivinen yhteistyö viranomaisten ja yritysten välillä. Lisävelvoitteet eivät sen sijaan saa kannatusta.
– Suomalaiset kauppiaat ovat selkeästi ilmaisseet, että esimerkiksi fiskaalisten kassakoneiden käyttöpakko ei vähennä harmaata taloutta. Ne, jotka haluavat toimia lain vastaisesti, eivät kassakonetyypistä riippumatta lyö tehtyjä ostoksia koneelle. Uudistus toisi vain lisäkuluja jo oikein toimiville yrittäjille, Toivonen painottaa.
Positiivinen huomio vilpillisistä yrityksistä
Tutkimuksen perusteella rakentamisen sekä matkailu- ja ravintola-alalla harmaa talous on vastaajien enemmistön mukaan pysynyt ennallaan viimeisen 3 vuoden aikana. Rakentamisen alalla 54 prosenttia katsoo harmaan talouden vähentyneen. Sen sijaan kuljetusalalla 34 prosenttia katsoo sen lisääntyneen viimeisen kolmen vuoden aikana.
Verohallinnon mukaan arvonlisäveron perusteettomista palautuksista johtuva arvonlisäveron menetys on Suomessa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäveron palautuspetos syntyy, kun vilpillinen yritys hakee arvonlisäveron palautusta väärin perustein ja Verohallinto maksaa perusteettoman palautuksen.
Tutkimukseen vastanneet yritykset mainitsivat yleisimmin havaituiksi harmaan talouden teoiksi myynnin ilman kuittia ja pimeän työvoiman käyttöön liittyvät ilmiöt.
Tulosten yksityiskohdista paljastuu muun muassa, että yhä harvempi asiakas tietää yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluita ilman kuittia. Tulos on puolittunut viimeisen neljän vuoden aikana.
Verohallinto selvitti syksyllä 2017 suomalaisten yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ja asenteita veroihin ja Verohallintoon. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla satunnaisotannalla erikokoisille yrityksille. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein.
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
