Etsi

Puheenaihe

Ideapark-konkari: "Kauppakeskuksilla menee hyvin" – Helsingissä rakennetaan nyt paljon eikä väkeä riitä kaikkiin

Kauppakeskusten rakentaminen käy kuumana monilla paikkakunnilla. Väkeä ei riitä jokaiseen, ainakaan heti, mutta usko menestymiseen on kova. Tällä hetkellä Suomen suurin kauppakeskus myynniltään on Jumbo Vantaalla.

Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Redin näyttävä aloitus syyskuussa ja sen jälkeiset uutisoinnit asiakaskadosta nostivat keskustelun kauppakeskuksista esille. Riittääkö jokaiseen asiakkaita, rakennetaanko kauppakeskuksia jo liikaa?

Suomessa on tällä hetkellä 101 kauppakeskusta 36 paikkakunnalla. Alan konkarin Tuomas Henttulan mielestä kauppakeskuksilla menee Suomessa hyvin.

– Yleisesti ottaen kauppakeskukset toimivat Suomessa hyvin. Ne ovat yhteiskunnan ja ympäristönkin kannalta parempi vaihtoehto kuin yksittäiset kaupat ja palvelut erillisissä hajanaisissa sijainneissa.

Henttula on Sukari Konsernin toimitusjohtaja, ja toimii sekä Lempäälän että Seinäjoen Ideaparkien hallituksen puheenjohtajana. Hän on ollut mukana Ideaparkeissa alusta lähtien, Lempäälän kauppakeskuksen suunnittelu alkoi jo vuonna 2003.

Seinäjoen Ideaparkin rakentaminen on vauhdissa, ja ovet avautuvat asiakkaille marraskuussa. Seitsemän hehtaarin alalle tulee yli sata liikettä, joista isoimpana K-Citymarket. Mukana on kauppoja, joita ei alueella aikaisemmin ole ollut, kuten urheilu- ja muotiketjujen liikkeitä.

Kuten yleensä kauppakeskuksissa, myös Seinäjoelle tulee paljon muutakin kuin kauppoja. Ravintoloiden lisäksi Ideaparkiin tulee päiväkoti, apteekki, optikkoja ja terveyspalveluita. Keskukseen rakennetaan sport-areena, viihdekeskus, ja sinne muuttaa sisähuvipuisto Duudsonit Activity Park.

Henttulan mielestä kauppakeskuksen menestymisessä sijainti on yksi oleellisimpia tekijöitä.

– Sijainnilla, pohjaratkaisulla ja sisällöllä on suuri merkitys. Parhaiten menestyvät keskukset, joihin on helppo tulla, joilla on selkeä pohjaratkaisu ja joissa panostetaan kauppojen lisäksi vahvasti myös viihtymiseen, elämyksiin, ravintoloihin ja palveluihin.

Sijainnin merkitystä korostaa myös kaupallinen johtaja Pirjo Aalto, joka vastaa kauppakeskus Triplasta YIT:ssä.

– Mall of Triplan konsepti perustuu muun muassa sijaintiin ja ympäristön väestömäärään. On kuitenkin analysoitava sijainti ja volyymi tarkoin, jotta voidaan tehdä kannattavaa ja kaikkia kiinnostavaa liiketoimintaa. Pääkaupunkiseudulle muuttaa vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä lisää, Aalto korostaa.

Kauppakeskus Tripla rakentuu syksyksi Pasilan aseman ympäristöön, joka on Suomen toiseksi vilkkain liikennekeskittymä päärautatieaseman jälkeen. Pasilassa yhdistyy juna-, bussi- ja raitiotieliikenne sekä autoilun, jalankulun ja pyöräilyn reitit.

Eniten kävijöitä Kampissa – Jumbossa myydään eniten

Tällä hetkellä Suomen suurin kauppakeskus pinta-alaltaan on Espoon Sello, toisena on Lempäälän Ideapark ja kolmantena Vantaan Jumbo.

Kävijämäärältään isoimmaksi nousee puolestaan Helsingin Kamppi, jossa vieraili liki 43 miljoonaa kävijää vuonna 2017. Jos katsotaan myyntilukuja, saadaan voittajaksi Jumbo Vantaalla.

Henttula liputtaa kauppakeskuksen ison koon puolesta.

– Iso koko mahdollistaa, että saman katon alle saadaan kaikki, mitä asiakkaat tarvitsevat. Monipuolinen sisältö luo lisää vetovoimaa ja mahdollistaa menestymisen.

Tripla on avautuessaan Pohjoismaiden isoin kauppakeskus liiketilojen määrällä mitattuna. Tarjolla on 10 000 neliötä päivittäistavarakauppoja, muoti- ja vapaa-aikaliikkeitä, ravintoloita, museo, kirkko ja elokuvateattereita. Valmiiksi louhittuun metrotunneliin rakennetaan Surf Beach ja liikuntaseikkailupuisto. Kokonaisuuteen tulee paljon myös verkkokaupan noutopisteitä.

– Tuomme Suomeen yli kymmenen uutta ennen täältä puuttunutta brändiä. Osa näistä on ensimmäistä kertaa myös Skandinaviassa. Tämä on iso juttu, Aalto hehkuttaa.

Kivijalkakaupat puristuksissa, vastuu kaupungilla

Kauppakeskuksen tulo muuttaa koko kaupungin kuluttajakäyttäytymistä. Pelkona on, että keskus vie asiakkaat kivijalkakaupoilta. Palvelu- ja ostoympäristöjen suunnitteluun erikoistuneen Red Compassin johtaja Toni Kivilahti tunnistaa huolen.

– Tässä kaupunkisuunnittelulla on suuri vastuu. Perinteisille myymälöille pitää luoda mahdollisuuksia selviytyä isojen toimijoiden puristuksessa. Keskeistä on asuinkortteleiden monimuotoisuuden hyödyntäminen.

Seinäjoki on vahvasti kehittämässä myös keskusta-aluetta. Torin ympäristö on viime vuodet ollut myllerryksessä ja uuden torin avajaisiin päästään viimein vappuna. Myös asemanseudulle on olemassa isot kehittämissuunnitelmat. Osa yrittäjistä ja asukkaista pitää ristiriitaisena, että kaupunkiin rakentuu iso ostoskeskus samalla kun keskustaa halutaan elävöittää.

Henttula myöntää, että Ideapark muuttaa voimakkaasti kaupan tilannetta Seinäjoella. Hänen mukaansa muuallakin kaupungissa toimivat liikkeet hyötyvät kauppakeskuksen tulosta pitkällä tähtäimellä.

– Kaupallinen keskittymä tulee toki siirtymään Ideaparkiin, mutta isossa kuvassa koko Seinäjoen alue hyötyy kasvavista asiakasvirroista.

Redissä neuvoteltu sopimuksista

Syyskuussa avattu kauppakeskus Redi lupaili yrittäjille peräti 12 miljoonan vuotuista kävijämäärää. Keskuksessa toimivan yrittäjän mukaan kävijöitä on ollut todellisuudessa korkeintaan puolet tuosta. Redin oman ilmoituksen mukaan päivittäinen kävijämäärä oli viime vuoden lopussa 20 000. Tämä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa kävijää vuodessa.

– Kalasataman alue ei ole vielä lähellekään valmis. Kun alue kehittyy, niin uskon, että Redikin saavuttaa riittävän asiakasvirran, Red Compassin Toni Kivilahti huomauttaa.

Kivilahden mukaan uuden kauppakeskuksen läpilyönti vie yleensä kahdesta kolmeen vuotta.

Redin yrittäjät maksavat mediatietojen mukaan tiloista huimia vuokria. Yrittäjät ovatkin käyneet jo kuukausia neuvotteluja vuokranalennuksista.

Redin suurimman omistajan, SRV:n kauppakeskuksista vastaavan johtajan Veli-Matti Kullaksen mukaan neuvotteluja oli helmikuuhun mennessä käyty yli 60 yrittäjän kanssa. Useimpien kanssa oli päästy yhteisymmärrykseen sopimusasioista.

Redistä on kuitenkin yrittäjien kertomusten mukaan lopettanut lukuisia liikkeitä, koska asiakkaita ei ole ollut tarpeeksi vuokran suuruuteen nähden. Yrittäjät kritisoivat, että pienyrittäjille vuokran hinta määräytyy neliöhinnan mukaan, kun isot ketjuyritykset maksavat tietyn prosentin liikevaihdosta.

– Yrittäjät ovat allekirjoittaneet jopa 5–10 vuoden vuokrasopimuksia ja investoineet kymmeniä tai satojatuhansia euroja liiketilaan. Osalla on oma omaisuus lainan panttina. Tilanne on aiheuttanut sairastumisia ja jopa avioeroja, nimettömänä kommentoiva Redin yrittäjä sanoo.

Kullaksen mukaan keskimääräinen vuokrasopimuksen pituus Redissä on 5–7 vuotta. Redi sai helmikuussa uuden kauppakeskusjohtajan ja markkinointipäällikön, jotka alkoivat kehittää toimintaa yhteistyössä yrittäjien kanssa.

Vuokrahintoja kauppakeskukset eivät kerro liikesalaisuuksiin vedoten.

– Vuokrataso on luonnollisesti molempia osapuolia tyydyttävä. Vuokrasopimuksissa on yleensä sovittu kiinteä kuukausivuokra ja mahdollisesti liikevaihtoon sidottu osuus, Ideaparkin Henttula avaa.

Pirjo Aalto kertoo, että kauppakeskus Triplassa liikkeet toimivat samankaltaisilla vuokrausperiaatteilla, mutta periaatteet ovat liikesalaisuus. Tilat omistaa Tripla Mall Ky, jonka omistajia puolestaan ovat Ilmarinen, Fennia, Conficap ja YIT.

Kivilahden mukaan kauppakeskuksista on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä ylitarjontaa.

– Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla rakennetaan niin paljon, että se väistämättä vaikuttaa hetkellisesti kokonaismarkkinaan. Tämä osaltaan pakottaa myös olemassa olevien kauppakeskusten terävöittämään konseptejaan.

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n mukaan Suomessa on 101 kauppakeskusta, joiden kokonaismyynti vuonna 2017 oli 6,3 miljardia euroa. Kauppakeskusten markkinaosuus koko vähittäiskaupasta on 16,4 prosenttia. Kauppakeskuksissa oli yli 400 miljoonaa kävijää vuonna 2017.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Teppo Haapoja, Meeri Utti

Juttu on kokonaisuudessaan Yrittäjä-lehdessä 1/2019.