Etsi

Vaalit

Kasva Suomi -vaalipaneelissa puhuttivat paikallinen sopiminen ja yrittäjän sosiaaliturvan uudistus

Yrittäjien Kasva Suomi -kiertue päättyi Helsinkiin ja vaalipaneeliin.

Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -kiertue päättyi tiistaina Helsingin Musiikkitalolle vaalipaneeliin.

Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen avasi päätöstilaisuuden ja kertoi, että kiertueen aikana järjestön edustajat ovat tavanneet yli 350 kansanedustajaehdokasta ja yrittäjiä.

– Näissä vaaleissa päätetään, miltä Suomi näyttää ja menee eteenpäin seuraavat neljä vuotta ja 2020 luvulla. Haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunta, mutta miten se tehdään kovassa kv-kisassa? Nykyisen tasoinen hyvinvoinnin säilyttäminen ei ole itsestään selvää, Mäkynen sanoo.

Paneeliin osallistuivat Paavo Ahrinmäki (vas.), Riikka Taivassalo (Sin.), Marcus Rantala (rkp), Kimmo Tiilikainen (Kesk.), Juhana Vartiainen (Kokoomus), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.), Erkki Tuomioja (Sdp), Mirita Saxberg (Liike NYT), Toni Paussu (PS) ja Sari Savela (Kd).

Paneelin juonsi yrittäjä ja sijoittaja Kim Väisänen.

Sosiaaliturva kaipaa remonttia

­­Paneelissa puhuttivat monet yrittäjiä koskevat asiat liikenteen ruuhkamaksuista verotukseen ja kasvun edellytyksiin.

Kasvun edellytyksiin löytyi monta lääkettä alv-rajan liukuman nostamisesta ja ensimmäisen työntekijän työllistämisen helpottamista.

– Olen toiminut yrittäjänä 12 vuotta. Olen työllistänyt osa-aikaisia työntekijöitä lähes sata, mutta en yhtäkään täyspäiväistä, kommentoi Saxberg.

– Meillä on maailman tiukin TES-sääntely. Yrittäjä joutuu vastuuseen asioista, jotka eivät ole täysin omissa käsissä. Paikallinen sopiminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja oppisopimustoiminnan väljentäminen ovat keskeisiä toimia, Vartiainen sanoo.

Yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen puhutti kaikkia ehdokkaita. Kaikki toivat eri yhteyksissä esiin sen, että freelancer-työ ja itsensätyöllistäjien määrä kasvaa tulevaisuudessa, ja jo nyt 60 prosenttia yrittäjistä on yksinyrittäjiä.

Kukin panelisti sai nimetä yhden keinon asioiden parantamiseksi. Rantala ehdotti kokonaisuuden parantamista muuttuvilla työmarkkinoilla keskustelussa yrittäjien kanssa. Taivassalokin ehdotti kokonaisuuden uudistamista niin, että työn tekeminen on kannattavaa.

Vartiainen toi esiin konkurssilainsäädännön uudistamisen ja henkilökohtaisen konkurssin tekemisen.

– Meillä on edelleen 90-luvun lamassa vaikeuksiin joutuneita, hän muistutti.

Perussuomalaisten Paussu ehdotti YEL-alarajan nostoa ja Savela soviteltua työttömyysturvaa. Arhinmäen mukaan perustulon päälle pystytään rakentamaan tasapuolista järjestelmää. Tuomioja halusi kaikille tasapuolisen aseman sosiaalitukien suhteen.

– YEL-turvaan on saatava joustavuutta, sillä yrittäjien tulot vaihtelevat. YEL-maksua ei pidä välttämättä pienentää, sillä täytyy miettiä myös eläkkeen kerryttämistä, Vihreiden Alanko-Kahiluoto sanoo.

Samoilla linjoilla on Saxberg:

– Pitää ymmärtää, mikä aiheuttaa pienituloisten elämää. Moni yrittäjä ei pysty maksamaan muuta YEL-turvaa kuin minimin. Täytyy pitää huoli, että uudistus on sellainen, että tulee eläkekertymää, hän sanoo.

Savela, joka on itse sairastanut työuupumusta huomautti omasta kokemuksestaan, että yrittäjän täytyy myös sairaana löytää rahat YEL-maksuun.

Tiilikainen ei halunnut toistaa samoja asioita, joten hän nosti esiin toiminimiyrittäjänä mahdollisuuden palkata hoitaja sairaalle lapselle.

Paikallinen sopiminen vai yhteinen sopiminen?

Paikallinen sopiminen nousi esiin useampaan otteeseen keskusteluissa.

Tuomioja piti tärkeänä, että työnantaja- ja työntekijäpuoli näkisivät toisensa yhteistyökumppaneina vastakkainasettelun sijaan. Hän ajoi myös sitä, että työnantajat olisivat järjestäytyneitä. Hän kannatti paikallista sopimista, mutta ei avoimella valtakirjalla, vaan yhteisen sopimisen kautta.

Arhinmäki tuki Tuomiojaa näkemyksessä.

– Lainsäädännön pitää suojata aina huonommassa asemassa olevia. Sopiminen perustuu siihen, että toimitaan järjestäytyneinä, isompina kokonaisuuksina. Pidän tärkeänä, että kun sovitaan paikallisesti, yritys on järjestäytynyt. Liitto tuo luottamusta, hän sanoo.

Taivassalo ja Alanko-Kahiluoto muistuttivat, että paremmista työehdoista työntekijälle voi sopia pitkälle ilman lainsäädäntöäkin.

Muun muassa Paussu piti tärkeänä, että järjestäytyneet ja järjestäytymättömät työnantajat ovat samalla viivalla.

Yleisesti työelämä ja yrittäjien arki kaipaisi joustoja seuraavalla vaalikaudella.

 

Elina Hakola

elina.hakola ( at) yrittajat.fi