Etsi

Puheenaihe

Pure Waste Textiles valmistaa vaatteita eettisesti Aasiassa – "Hyviä ja huonoja toimijoita on kaikkialla"

Pure Waste Textiles haluaa tuottaa vaatteita eettisesti ja ekologisesti. Kehitysharppauksia ei voi kuitenkaan tehdä liian nopeasti.

Suomalainen Pure Waste taistelee eettisemmän vaatetuotannon puolesta. Se tarjoaa ekologisemman vaihtoehdon vaateteollisuudessa, joka on nimetty yhdeksi suureksi syylliseksi ympäristöongelmiin.

Muodin syklit vain kiihtyvät, ja kertakäyttötrendien takia markkinoille tulee jatkuvasti uutta ja vaihtelevan laatuista vaatetta, jonka käyttökaari on lyhyt. Pure Wasten materiaalit ovat sataprosenttisesti kierrätettyjä. Tuotantokin on osittain yrityksen omissa käsissä Aasiassa.

–Haluamme tehdä kestäviä vaatteita. Kaikki varastossamme täytyy olla tyyliltään neutraaleja ja kestää aikaa, perustajaosakas Hannes Bengs kertoo.

Pure Waste Textiles syntyi vuonna 2013. Se perustajat olivat jo perustaneet Costo-päähinemerkin, jonka tuotteiden raakamateriaali on teollisuuden ylijäämää.

– Mietimme, löytyisikö markkinoilta valmiiksi kierrätettyä materiaalia, jotta emme olisi aina pienien kangaspakkojen kanssa tekemisissä. Silloin saisimme jatkuvuutta toiminnalle. Sataprosenttisesti kierrätettyä kangasta ei ollut vuonna 2010 markkinoilla ja siitä emme halunneet tinkiä, joten mietimme, voisiko sitä itse alkaa valmistaa, Bengs sanoo.

Yritys testasi raakamateriaalin kierrätystä ensin farkuilla ja sitten trikoolla. Kun yhteistyökumppaneita ja kysyntää kierrätysmateriaalille löytyi, oli järkevää perustaa uusi yritys omalla liiketoimintamallillaan. Kolmen vuoden tutkimus- ja kehittely työn jälkeen syntyi Pure Waste Textiles.

Mukaan löytyi myös intialainen vaatetehtailija Raj Agrawal, jonka kanssa suomalaisyrittäjät kartoittivat mahdollisuuksia. Nykyään Agrawal on Pure Waste Textilesin osakas.

– On järkevää toimia niissä maissa, missä vaateteollisuus on. Siksi mekin toimimme Aasiassa. Eurooppaan vastaava infrastruktuuri pitäisi perustaa. Ei olisi järkeä lennättää raakamateriaalia edestakaisin. Toimimme Intian teollisuuden jäteongelman parissa ja työllistämme paikallisia.

Pyrkimys parempaan

Pure Waste Textilesin liiketoimintamalli on yhtä leveä kuin sen tuotanto. Se voi myydä lankaa, kangasta tai valmisvaatteita. Vaatteen ompelu on täysin Pure Wasten omissa käsissä. Paikallisen kumppanin Rajin tehtaalla tapahtuu vaatteen kaavoitus, leikkuu, ompelu ja viimeistely.

– On todennäköistä, että tulemme olemaan osaomistajia siinäkin tehtaassa tulevaisuudessa. Toive on, että toimintamallimme olisi kokonaan omissa käsissämme raakamateriaalista valmiiseen tuotteeseen.

Pure Waste kontrolloi ulkopuolista tuotantoa sertifikaatein ja aktiivisella yhteydenpidolla. Bengs muistuttaa, että kaikki intialainen tai bangladeshilainen tuotanto ei ole epäeettistä. Joka paikassa on hyviä ja huonoja toimijoita.

– Me pyrimme parhaimpaan ja läpinäkyvyyteen. Jos emme pysty parhaimpaan, emme peittele sitä, Bengs sanoo.

Pure Waste Textiles maksaa tuplapalkkaa Intian vaateteollisuuden muuhun palkkatasoon verrattuna. Kehitysaskeleissa ei kuitenkaan voi harppoa. Vaikka tahto on hyvä, se ei aina ole kannattavaa.

– Aluksi tuli uhkauksia varsinkin lähialueen tehtailijoilta meidän osakkaalle. Häntä syytettiin työntekijöiden viemisestä, kun tämä maksoi liian hyvää palkkaa. Yleisen toimintamallin muuttaminen laajemmin on hidasta. Olemme maksaneet tuplapalkkaa, mutta ei sen enempää, jotta muut toiminnot eivät kärsi, Bengs kertoo.

Palkan sijaan työntekijöille tarjotaan muita etuuksia. Pure Wasten Textilesilla on työehtosopimukset, ylitöistä maksetaan ja siirtotyöläisille on bussikuljetusta kodin ja tehtaan välillä.

– Työpaikkaruokailuakin yritettiin, mutta pohjoisen ja etelän ihmiset syövät eri ruokaa, eivätkä päässeet yhteisymmärrykseen, mitä syödään.

Ei halpaa, mutta kilpailukykyistä

Pure Waste Textiles myy valmisvaatteissa omaa suppeaa mallistoaan, mutta 95 prosenttia liikevaihdosta tulee yrityskaupasta. Puolet siitä jakaantuu private label -toimintaan, eli asiakas tilaa haluamansa tuotteen, kuten paidan tai esiliinan, jonka Pure Waste Textiles tuottaa.

Osa liiketoiminnasta tulee valmisvaatteista, joita yritykset voivat ostaa omilla painatuksillaan.

Eettisesti tuotetun vaatteen kustannukset pysyvät maltillisina, sillä raakamateriaali noin 30 prosenttia halvempaa kuin neitseellinen puuvilla. Mekaaninen kierrätys tuo yhden lisävaiheen, mutta ei nosta kustannuksia 30 prosentin edestä. Välikäsien puuttuminen vähentää myös kustannuksia. Pure Wasten alle parinkympin t-paita ei ole halvin, mutta se on kilpailukykyinen.

– Tulevaisuudessa kangas- ja lankakauppa tulevat olemaan suurta, samoin private label -tuotanto ja b-to-b:kin. Kuluttajakauppa on meillä b-to-b-kaupan sanelemaa, eli emme tuota mitään vaatetta, mikä olisi trendeihin sidottua, Bengs kertoo.

Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 2,4 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Bengs arvelee sen tuplaantuvan.

Ongelmia sekä kuluttamisessa että teollisuudessa

Bengs toivoo, että tulevaisuudessa yhtiöllä olisi Suomessakin jonkin verran tuotantoa, ja yritys voisi esimerkiksi käsitellä poistotekstiilejä.

Tällä hetkellä vaatteiden kierrätyksessä puhutaan pääasiassa kuluttajatekstiilien hyödyntämisestä. Bengs haluaisi kiinnittää huomiota myös teollisuuden jätteisiin, jotka ovat myös iso ongelma.

– Joka tuotantovaiheessa syntyy noin 15 prosenttia jätettä kehruuvaiheesta ja kankaanteosta valmisvaatteen tekemiseen. Siitä jätteestä taas 15 prosenttia hyödynnetään taas teollisuuteen. Nämä ovat isoja asioita.

Omista farkuista tehty tuote on kuluttajille helpompi ymmärtää, ja tekstiilijätettä syntyy yksin Suomessa yli 70 miljoonaa kiloa vuosittain. Se ei kuitenkaan ole ongelman ydin.

– Mitä enemmän kulutetaan, sitä enemmän tuotetaan ja tehdään huonolaatuista materiaalia. Puuvillaa kasvatetaan nopeammin, jolloin sen kuidun pituus kärsii. Silloin teollisuuden jätekin on niin huonoa, että sitä ei voida uudelleen kierrättää. Pitäisi keskittyä hyvälaatuiseen puuvillaan, kierrättää se jäte puuvillatuotteeksi ja vasta sitten sekoittaa muita materiaaleja, kun kuitupituus on liian lyhyttä. Teollisuutta ei kiinnosta tämä ajattelutapa ollenkaan, Bengs sanoo.

Vaikka vaateteollisuuden ekologisuuteen ja eettisyyteen on herätty, Bengs ei näe tulevaisuutta kovin ruusuisena. Hänen tietojensa mukaan muodin kulutus on kasvanut 60 prosenttia 19 viime vuoden aikana. Ennusteiden mukaan se kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana 63 prosenttia.

– Maailmassa tuotetaan 153 miljardia vaatetta vuodessa ja niistä 30 prosenttia jää myymättä, 30 prosenttia myydään alennuksella ja 30 prosenttia normaalilla hinnalla. Jos tämä kehitys kiihtyy 63 prosenttia, valitettavasti tulevaisuus ei näytä kovin kauniilta, hän sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi