27.5.2019 klo 14:03
Uutinen

Tekoälyssä ja digitalisaatiossa on sittenkin kyse ihmisistä – Tulevaisuuden työelämä vaatii uusia taitoja

Jotta yritys voi hyödyntää teknologian kehityksen, täytyy kiinnittää huomio ihmisiin. Kun työvälineet muuttuvat, ajattelunkin täytyy muuttua, toteavat Tiimiäly-kirjan kirjoittajat Ida Hakola, Ilona Hiila ja Maaretta Tukiainen.

Teknologian kehitysharppaukset ja digitalisaatio tulevat muuttamaan työelämää ja toimintatapoja merkittävästi. On myös tiedossa, että koneet tulevat tekemään työtehtäviä, joihin vielä tarvitaan ihmisiä. Murehtiminen tulevasta on kuitenkin turhaa.

Muutoksesta seuraa aina myös mahdollisuuksia, muistuttavat Vapa Median perustajat Ida Hakola ja Ilona Hiila sekä kirjailija, muutosvalmentaja ja yrittäjä Maaretta Tukiainen, jotka ovat kirjoittaneet kirjan uusista työelämätaidoista otsikolla Tiimiäly.

– Uutisointi työelämän muutoksesta on välillä ollut uhkakuvien maalailua tai vaihtoehtoisesti tekoälyhypetystä. Jotta teknologian kehityksen voi hyödyntää, täytyy kiinnittää huomio ihmisiin. Tarvitaan parempaa yhteistyötä ja uusia työtapoja, kun työvälineet muuttuvat, Ilona Hiila sanoo.

Kirjassa todetaan, että digitalisaatio ei ole nappi, jota painamalla yritysten tehtävät automatisoituvat, vaan sen hyödyntäminen vaatii syvällistä ymmärrystä siitä, miten automatisaatio ja tekoäly vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan kokonaisuudessaan aina tuotannosta myyntiin ja jakelusta asiakaspalveluun.

Teknologian hyödyntäminen vaatii uutta ajattelua. Teos on käsikirja työelämätaitoihin, joilla työyhteisö tai tiimi voi luoda onnistumisen olosuhteet jatkossakin.

Yhteisiä onnistumisen malleja

Tiimiäly on vastapari tekoälylle, mutta vaarana on, että sana hukkuu muiden työelämäkirjallisuuden muotisanojen joukkoon. Tiimiäly on kuitenkin tarpeeksi konkreettinen ja kirjoittajien lähestymistapa puhuttelee sekä työntekijää, esimiestä ja johtajaa.

– Olisimme voineet kirjoittaa kirjan tulevaisuuden työelämäntaidoista yksilön näkökulmasta, mutta emme usko, että se riittää muutoksen aikaansaamiseksi. Työyhteisöissä ihmiset toimivat eri rooleissa, joita ohjaavat eri intressi. Onnistuakseen työntekijätn täytyy ymmärtää myös työnantajan ja tiiminvetäjän näkökulmaa ja toisin päin. Älykäs tiimityöskentely rakentuu parhaimmillaan arjesssa, jossa pyritään luomaan yhteisiä onnistumisen malleja, Ida Hakola kertoo.

Kirjoittajien kuvailma tiimiäly koostuu muun muassa muutoshalun kasvattamisesta, motivaation rakentamisesta kohti uutta yhteistä päämäärää ja yhteisen kulttuurin luomisesta, kun olosuhteet ympärillä muuttuvat ja oma tekeminen täytyykin mahdollisesti keksiä uudelleen.

– Esimerkkiä voi ottaa vaikka startup-maailmasta. Siellä tiimin jäsenet ovat tärkeimmät onnistumisen tekijät. Niitä ajattelumalleja voisi tuoda muihinkin yrityksiin, Hakola sanoo.

Tiimiäly ja työelämän muutos koskee yrittäjiä siinä missä yritystenkin työyhteisöjä. Esimerkiksi asiakkaiden kanssa asiantuntijatyötä tekevät yksinyrittäjät toimivat useissa hankkeissa ja tiimeissä, jolloin kyky toimia hyvin erilaisissa tiimeissä korostuu.

Viestintä on muutoksessa tärkeää

Jokaisen hankkeen alkaessa tiimin jäsenten olisi hyvä käydä läpi, mikä heitä kiinnostaa ja mitä osaamista heillä olisi tarjolla kyseiseen hankkeeseen. Ihmisten vahvuudet ja ominaispiirteet ovat erilaisia, joten osaamisen kiteyttämistä ja esiintuomista on hyvä harjoitella.

Hakola kertoo, että kirjoittajat halusivat luoda riittävän kokonaisvaltaisen kuvan siitä, mitä pitää kehittää, jotta oman onnistumisen toimintamallien luominen onnistuisi. Useimmissa yrityksissä se lähtee viestinnästä.

– Monissa yrityksissä muutosprosesseissa unohdetaan sisäinen viestintä ja se, mikä työyhteisöä motivoi, miten heitä innostetaan ja miten muutos tarinallistetaan. Muutos vaatii jatkuvaa viestintää siitä kartasta, jolla mennään yhtistä maalia kohti, Hiila sanoo.

– Motivaation suhde tuloksentekokykyyn on jopa 37 prosenttia tutkimusten mukaan, Hakola sanoo.

Kirjoittajat ovat tehneet kirjaan tehtäviä ja yhteenvetoja, jotka haastavat lukijaa miettimään omaa työelämäänsä.

– Ulkoa annetut ohjeet eivät tule käytäntöön. Mietintätehtävät voivat palauttaa omiin kokemuksiin ja antaa oivalluksia omasta arjesta. Ainakin kiinnittää huomiota siihen, mikä on muutoksen alku, Hiila sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi