3.6.2019 klo 08:55
Uutinen

16-vuotias Nemo perusti yrityksen – kuinka vaikeaa se on alaikäiselle?

Koko ikänsä musiikkia harrastanut Nemo Mannermaa on perustanut levy-yhtiön 16-vuotiaana. Suomen Yrittäjien asiantuntijat vastasivat Nemo Mannermaan kysymyksiin.

Toiminimi vai osakeyhtiö? Sitä Nemo Mannermaa mietti perustaessaan omaa yritystään. Muutama tuttu suositteli osakeyhtiötä, mutta Mannermaa päätyi toiminimeen ainakin toistaiseksi.

– Osakeyhtiössä täytyisi olla hallitus, jonka jäsenen täytyy olla 18-vuotias. En siis voisi 16-vuotiaana olla oman yritykseni hallituksessa vielä, Mannermaa sanoo.

Mannermaa on opiskellut musiikin laajan oppimäärän musiikkiopistossa alttoviulu pääaineena, mutta teinivuosina mukaan on tullut kevyt musiikki ja jazz. Muusikon ura lähti lähti viulun ja alttoviulun soitolla sekä kuorolaululla. Myöhemmin mukaan tuli myös piano sekä sävellysopinnot.

– Tein päiväkodissa pahviviuluja osoittaakseni motivaatiotani soittoharrastukseen vanhemmilleni, Mannermaa kertoo.

Mannermaa on esiintynyt lapsesta saakka ja osoittanut myös yrittäjähenkisyyttä.

Jo 7-vuotiaana Nemo halusi soittaa kadulla Naantalin Unikeon päivillä tienatakseen rahaa. Rahoilla hän osti legoja.

13-vuotiaasta lähtien Mannermaa pyöritti ensimmäistä omaa yritystään, joka oli modifioitu pelipalvelin Minecraft -pelaajille. Siinä oli mukana 13 vapaaehtoista eri-ikäistä työntekijää ympäri maailmaa ja Mannermaa toimi heidän ohjaajanaan. Nykyään hän on antanut palvelimen kokonaan aktiivisimpien työntekijöiden hoidettavaksi.

– Pelimaailma oli kuin pieni yritys, jossa oppi yrityksen pyörittämiseen liittyviä asioita työnjohdosta asioiden delegoimiseen ja tulojen ja menojen hallintaan, Nemon äiti Hanna Kangasniemi kertoo.

Mannermaa käy nyt Sibelius-lukiota ensimmäistä vuotta ja soittaa useissa bändeissä. Esiintymiskutsuja on alkanut jo tulla, ja jo senkin takia hän tarvitsee jonkin tavan laskuttaa palkkioita.

Alaikäisen yrittäminen herättää kysymyksiä

Mannermaa Productions -yritys on perustettu levy-yhtiöksi ja musiikin tuottamiseen. Yrittäjä itse kertoo, että yrityksen kautta esimerkiksi omien biisien julkaiseminen eri kanavissa, kuten Spotifyssa, on helpompaa kuin yksityishenkilönä.

– Levy-yhtiö voi tehdä yhteistyötä jakelualustojen kanssa ja säilyttää kontrollin laajemmin omaan musiikkiinsa, Mannermaa kertoo.

Yrittäjyys on kuitenkin nostanut esiin monia kysymyksiä, kuten esimerkiksi sen, miksi alaikäisen täytyy tehdä ilmoitus yrityksen perustamisesta patentti- ja rekisterihallitukseen paperisella lomakkeella, joka maksaa 110 euroa, kun verkkolomakkeella ilmoitus on 60 euroa. Verkkoympäristö on nuorille tutumpi ja Mannermaan mukaan ohjeistus lomakkeen täyttämiseen selkeämpää.

PRH:n järjestelmät eivät tue vielä sähköistä rekisteröintiä alaikäisten kohdalla.

Työlästä, mutta kivaa

Yrittämisen alkuun pääsemisessä on muutenkin ollut opettelemista. Huoltajaakin tarvitaan esimerkiksi silloin, kun yritykselle perustetaan pankkitili.

Lähtökohtaisesti toiminimellä toimintaa harjoittava henkilö on itse vastuussa toiminimen toiminnasta. Allekirjoitus ei tee vanhemmasta vastuullista toiminimen toimintaan liittyen.

– Olen etsinyt netistä tietoa ja ihan hyvin sitä on löytynyt. Yrittäminen on yllättävän helppoa. On se työlästäkin, mutta kivalla tavalla. Tässä on oppinut pitämään monia lankoja käsissään, Mannermaa kertoo.

Kangasniemi on ollut poikansa tukena, mutta antanut tämän itse hoitaa asiat. Äidin mieltä lämmittää, kun pojasta näkee aitoa iloa tämän onnistuessa ongelmien ratkomisessa tai kun tämä onnistuu tekemään palveluita ja musiikkia, jotka tuottavat muille iloa.

– Alaikäiset yrittäjät ovat lisääntyvä ryhmä, kun monet aloittavat nettipohjaisia bisneksiä tubettamisesta erilaisten palveluiden tuottamiseen. Omassa tuttavapiirissäkin on 14-vuotiaana tubettamiseen ja 16-vuotiaana pianotuntien myymiseen toiminimen perustaneet nuoret yrittäjät. Tämä ilmiö pitäisi tunnistaa ja tukea nuoria. Mielestäni tietoa ja valmennusta yrittämisestä tarvittaisiin paljon aikaisemmin, esimerkiksi koulussa, Kangasniemi sanoo.

Yrittäminen kiinnostaa Mannermaata myös jatkossa. Mutta niin kiinnostavat myös sävellyksen, digiteknologian ja kauppakorkeakoulun opinnot. Hän tykkää toteuttaa itseään ja yrittäminen on siihen hyvä väylä.


Suomen Yrittäjien asiantuntijat Atte Rytkönen ja veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro vastasivat Hanna Kangasniemeä ja Nemo Mannermaata askarruttaviin kysymyksiin alaikäisen yrittämisestä.

Jos tulot ovat alkuun pieniä, max 6000 e vuodessa, voiko alvin kuitenkin laittaa laskuihin, kun tietyt palvelut/työt ovat alvillisia?

Jos tilikauden liikevaihto jää alle 10 000 euron, yrittäjä ei ole arvonlisäverovelvollinen. Tällöin laskuihin ei myöskään lisätä arvonlisäveroa. Yrittäjä voi kuitenkin ilmoittautua Verohallinnon alv-rekisteriin, vaikka liikevaihto jäisi alle tuon 10 000. Tällöin laskuihin lisätään arvonlisävero.

Vapaaehtoisessa ilmoittautumisessa on se hyöty, että tällöin voi vähentää yritystoiminnan hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron. Jos tällaisia hankintoja ei (juurikaan) ole, kannattaa pohtia vapaaehtoista ilmoittautumista. Toisaalta, jos on nähtävissä, että liiketoimina kasvaa yli tuon 10 000, voi alv-rekisteriin toki ilmoittautua aiemmin. Samalla hahmottuu palkkion määrittely arvonlisäveron kanssa, veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo.

Miten itselleen maksetaan palkkaa? Miten se ilmoitetaan verottajalle, ilmoittaako yritys verottajalle vai yrittäjä omassa veroilmoituksessaan?

Toiminimi ei voi maksaa itselleen varsinaisesti palkkaa, kun taas osakeyhtiö voi maksaa osakkaalle. Tämä johtuu siitä, että toiminimiyrittäjä on itse henkilökohtaisesti verovelvollinen kaikista yritystoiminnan tuloista ja häntä verotetaan niiden mukaan, eikä toiminimen tililtä nostetun rahamäärän mukaan.

Toiminimen kohdalla puhutaan yksityisotoista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminimiyrittäjä ottaa toiminimen tililtä rahaa omaan käyttöön. Nostoissa on muistettava se, että rahaa on riitettävä myös yritystoiminnan tuloveron maksuun ja mahdollisen alv:in tilittämiseen, Linna-Aro vastaa.

Miten laskutus kannattaa hoitaa,tarvitaanko viitenumeroita, vai voiko käyttää juoksevaa numeroa?

Laskusta tulee ilmetä niin sanottu juokseva tunniste, eli myös juokseva numerointi viitenumeron sijasta riittää, Atte Rytkönen kertoo.

Mitä kaikkea pitää laskuun merkitä?

Yleisesti laskusta tulisi ilmetä laskun antamispäivä, juokseva tunniste, myyjän arvonlisäverotunniste, myyjän ja ostajan nimi ja osoite, tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji, tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa, verokanta, suoritettavan veron määrä, merkintä myynnin verottomuudesta tai viittaus arvonlisäverolain taikka arvonlisäverodirektiivin kyseiseen säännökseen, Rytkönen listaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi