25.6.2019 klo 16:53
Uutinen

Hallitus lupaa uudistuksia palveluseteleihin, yrittäjä tyytymätön: ”Arvot eivät vastaa tätä päivää”

– Kunta säästäisi seteleillä selvästi ja voisi ohjata etenkin vähän apua tarvitsevat kotihoidon asiakkaat setelien pariin, sanoo yrittäjä Heli Peltola.

Antti Rinteen (sd) johtama hallitus on sitoutunut uudistamaan palvelusetelilain. Samalla hallitus on kertonut aikovansa lisätä hoitajien määrää ja nopeuttaa ihmisten pääsyä hoitoon.

– Nämä ovat tärkeitä tavoitteita. Toteutuakseen tämä edellyttää ihmisille oikeutta palveluseteliin, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

Mikkelissä toimivan GeriWell Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Heli Peltola on harmissaan siitä, että hänen omalla alueellaan palvelusetelien käyttö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

– Etelä-Savossa palvelusetelien tilanne on huonontunut. Setelien arvot eivät vastaa tätä päivää. Arvo on niin matala, että käytännössä asiakas ei voi ottaa vastaan tuloperusteista palveluseteliä, jos hän tarvitsee apua muulloinkin kuin arkisin. Etenkin ikäihmiset tarvitsevat apua joka päivä ja myös iltaisin.

Peltolan mukaan kotihoidon palvelusetelien arvot ovat Mikkelin seudulla lähes 10 vuotta aikaansa jäljessä. Uusia palveluseteleitä on onneksi vuosien aikana otettu hyvin käyttöön ja niissä setelien arvo on laskettu usein paremmin.

– Iltalisiä ei huomioida tällä hetkellä lainkaan. Asiakkaalle setelien arvo on aina sama. Viikonloppuisin asiakasmaksuosuus muodostuu asiakkaalle helposti kohtuuttoman suureksi. Se on harmillista. Kun kustannuslaskelmat olisivat kunnossa, nämä ongelmat poistuisivat.

”Selvää säästöä kunnalle”

Peltolan mukaan kunta ei tässä tapauksessa ymmärrä, että se säästäisi, jos palvelusetelejä myönnettäisiin enemmän.

– Esimerkiksi säännöllisen kotihoidon palvelusetelelin myöntäminen asiakkaalle maksaa kunnalle asiakkaan tuloista riippuen useimmiten 13-20 euroa tunnissa. Setelin maksimiarvo on 27 euroa tunnissa. Kustannus tulee kunnalle ja asiakkaalle vain toteutuneesta ajasta. Jos palvelun järjestäjä eli julkinen sektori hoitaa itse asiakkaan kotipalvelun, puhutaan välittömään asiakastyöhön kohdistuvasta kustannuksesta eli yli 70 euron tuntihinnasta. Kunta säästäisi seteleillä selvästi ja voisi ohjata etenkin vähän apua tarvitsevat kotihoidon asiakkaat setelien pariin.

Etelä-Savon alueella palvelusetelien käyttöä rajoittaa myös työllistävä ja kankea järjestelmä.

– Yrittäjille palvelusetelit eivät sen takia ole tällä hetkellä kovin houkutteleva vaihtoehto. Kukin asiakaskäynti pitää kirjata järjestelmään erikseen ja kassan kierto on hidasta. Palveluseteli maksaa yrittäjälle enemmän kuin esimerkiksi kilpailutuksen kautta tuleva asiakas, Peltola jatkaa.

Yrittäjät esittää avointa tietokantaa

Satu Grekinin mukaan arvonmäärittelyä enemmän palveluseteleitä voitaneen hyödyntää tuotteistuksessa.

– Suomen Yrittäjät ehdottaa, että palvelusetelikokemuksia hyödynnettäisiin systemaattisesti, tietoon ja tiedon analysointiin pohjautuen. Tällä hetkellä kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä arviolta 400 – 500 erilaista palvelusetelituotetta. Ongelma on, että jokainen kunta ”omistaa” oman tuotteistuksensa, joten niiden käyttäminen hyödyksi asiakasseteliä suunniteltaessa on haasteellista.

Yrittäjät esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy kokoamaan nykyiset kuntien ja kuntayhtymien käytössä olevat palvelusetelituotteet ja niiden arvot avoimeen tietokantaan, josta valmiit tuotteistukset ovat kaikkien hyödynnettävissä.

Grekinin mukaan palvelusetelien käyttöä puoltaa se, että asiakas voi asioida valitsemassaan paikassa. Hän näkee, että pienille yrityksille palvelusetelit ovat paras väylä päästä mukaan sote-tuottajaksi. Asiakkaan kannalta etuna on lisääntynyt vaikuttamisen mahdollisuus.

– Asiakkaan vapaus valita palveluntuottajansa palvelusetelillä ja vaihtaa sitä niin halutessaan antaa hänelle päätäntävaltaa omista asioistaan ja mahdollisuuden tulla kuulluksi, Grekin sanoo.

Palvelusetelien määrä on lähes kymmenkertaistunut vuoden 2011 jälkeen. Samaan aikaan sote-menot ovat pysytelleet noin 20 miljardissa eurossa.

– Seteli tuo säästöä jo siinä, että vain toteutuneista palveluista maksetaan, ei esimerkiksi peruuntuneista ajoista.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi