Etsi

Yrittäjyys

Pääkaupunkiseudun matkailussa on yrittäjille mahdollisuuksia sekä monta ratkottavaa kysymystä

Matkailijoiden määrä Helsingissä on kasvanut jo vuosia. Se tarkoittaa paljon mahdollisuuksia matkailuyrittäjille ja erilaisille palveluntarjoajille.

Vuosi 2017 oli matkailun ennätysvuosi. Yöpymiset kasvoivat Suomessa 7,7 prosenttia ja Helsingissä jopa 16,7 prosenttia, eli kokonaismäärältään lähes 4,2 miljoonaa vuorokautta.

Seuraavana vuonna 2018 kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät kolme prosenttia ja ulkomaisten lisääntyivät kaksi prosenttia, mutta vuosi osoitti, että uusi selvästi korkeampi taso on Helsingissä saavutettu.

Kuluvan vuoden kotimaisten matkailijoiden yöpymiset olivat 11,6 prosenttia plussalla ja ulkomaisten 1,6 prosenttia miinuksella tammi-huhtikuussa. Loppuvuosi kertoo kuitenkin, mikä on lopputulos.

Myös Finavia on kertonut lentokenttiensä matkailijamäärien kasvusta. Vuonna 2018 Helsinki-Vantaan lentokentällä meni rikki 20 miljoonan matkustajan raja. Myös maakuntien kenttien matkustajamäärät kasvoivat erityisesti Pohjois-Suomessa.

Matkailijat etsivät enenevissä määrin yksilöllisesti räätälöityjä palveluita ja paikallisia kokemuksia. Erilaisia kohderyhmiä on paljon.

Lyhyissä matkoissa paljon mahdollisuuksia

Yksi kiinnostava matkailijaryhmä ovat stopover-matkailijat, jotka vaihtavat lentoa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja jatkavat siitä muutaman tunnin tai päivän päästä matkaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähtevistä matkustajista 85,8 prosenttia oli kansainvälisiä matkustajista ja heistä 35,5 prosenttia oli vaihtomatkustajia. Yli 3,7 miljoonaa matkustajaa jatkoi matkaansa lentäen.

Finavian mukaan Helsinki-Vantaan lentokenttä on tärkeä liikenteen solmukohta Pohjois-Euroopassa – erityisesti aasialaismatkustajille.

Lentokentällä odottelun sijaan vaihtomatkustajat voisivat lähteä kokemaan jotain lähialueelle.

Stopover voi olla myös muutaman päivän pysähdys. Tärkeää olisikin saada matkailijat jäämään pidemmäksi aikaa. Vähintään yhdeksi yöksi jäävien matkailijoiden palveluissa on paljon kehitettävää.

– Tässä on jättimäinen mahdollisuus. Stopover-palveluita on yritetty kehittää vuosikausia, mutta tulokset vaihtelevat. Finnair on aktivoitunut avaamalla myyntikanavan näille palveluille, Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Jukka Punamäki kertoo.

Stopover-palveluiden täytyy olla täysin toimitusvarmoja, jotta jatkolennolta ei myöhästy. Palveluiden täytyy olla myös helposti saavutettavissa. Liikkumisen täytyy olla sujuvaa.

– Esimerkiksi Fazerin vierailukeskus ja Kuusijärvi ovat lähellä lentokenttää, mutta millä matkailija pääsee sinne lentokentältä helposti, Business Finlandissa Helsingin alueen kumppanuudesta vastaava Hanna Muoniovaara kysyy.

Helsinki, Espoo ja Vantaa kehittävät yhdessä liikkumisen palveluita matkailijoille, asukkaille ja työssä käyville 6Aika Perille asti -hankkeessa. Esimerkiksi Espoossa on meneillään liikenteen palvelukokeiluja, kuten Bout Oy Ab:n ”veneiden über”, eli venekyytien osto- ja tarjouspalvelu sekä Espoon kaupunkivenepalvelu.

Vantaalle on kehitetty oma Stopover Guide, joka esittelee Vantaan kohteita, miten niihin pääsee ja arvioidun ajan matkan kestosta. Liiketoimintamalli palvelulle on vielä kehitteillä, eikä sen kautta voi vielä ostaa tai varata aktiviteetteja.

Pienissä toimijoissa on voimaa, mutta osaamisessa parannettavaa

Palvelukonsepteja on kiva keksiä. Mitä kaikkea olisi itsekin kiva tehdä tai tarjota matkailijalle omalla lähialueellaan?

Luonto, saunat, design, kuten Marimekko ja Iittala, historia, nähtävyydet ja paikallinen elämäntapa kiinnostavat matkailijoita.

– Yksi konsepti voisi olla matkailijalle, joka on matkalla isosta kaupungista toiseen, kuten Hong Kongista Pariisiin. Helsinki-Vantaan lentokentältä hän voisi päästä hetkeksi luontoon puhdistautumaan suurkaupunkien välillä, Business Finlandissa alueellisista kumppanuuksista vastaava Hanna Muoniovaara visioi.

Luontokokemusten ei tarvitse tarkoittaa pitkiä vaelluksia tai vaatia erikoista varustelua. Pienikin oleilu metsässä, marjojen syöminen suoraan varvusta ja hiljaisuus voivat olla eksoottisia ja jännittäviä kokemuksia sellaiseen tottumattomalle.

– Kongessi- tai työmatkailijalle lenkki- tai saunakaveri voivat olla tervetulleita palveluita. Näiden ja muunkin palvelutarjonnan esiintuomiseen olisi hyvä saada hotellit mukaan, Muoniovaara sanoo.

Niche-palveluiden saaminen kannattavaksi on haastavaa ja pientoimijat tarvitsevat palveluihin tukea.

Helsingin kaupungin matkailun tiekartassa todetaan, että suuri osa Helsingin vetovoimasta on pienten toimijoiden tuottamaa. Niiden palveluiden tuotteistamisessa ja digiosaamisessa on kuitenkin parannettavaa. Toiminnan tulee myös olla pitkäjänteistä ja kykeneväinen reagoimaan muuttuvaan kenttään.

Sekä Business Finland että pääkaupunkiseudun kaupungit tarjoavat verkostoja ja koulutusta. Myös Suomen Yrittäjien verkostot, kuten aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset tarjoavat verkostoja, joiden kautta yrittäjät voivat etsiä synergioita toisten yrittäjien kanssa.

– Kehitettävää on valtavasti. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on tiedolla johtaminen eli tutkimus, tilastointi ja data, jota on huonosti saatavilla. Parannamme tätä niin paljon kuin mahdollista. Näin saamme tietää, mitä kehittää, jotta yritykset pärjäisivät, Punamäki kertoo.

Esimerkkinä tiedolla johtamisesta Punamäki antaa ennakkomarkkinoinnin. Käsitys siitä, miksi matkailija tuli Suomeen tai Helsinkiin on hähmäinen.

Digitalisaatio luo mahdollisuuksia

Digitalisaatio on tärkeässä roolissa, kun matkailupalveluita kehitetään. Digitalisaatio voimistaa yhteisöllistä kuluttamista, ja matkailijat jakavat vinkkejä sekä kuvia kokemuksista sosiaalisen median kanavissaan.

Yksi tärkeä kohderyhmä ovat kongressi- ja työmatkailijat. Helsinki on Euroopan suosituimpia kongressikaupunkeja, mikä pitää hotellien täyttöasteet korkeina. Kokousmatkailijat käyttävät myös paljon rahaa ja viettävät enemmän aikaa kaupungissa kuin esimerkiksi risteilymatkailijat.

Suositun matkailukohteen palveluita täytyy kuitenkin kehittää harkiten. Kestävä kehitys on otettava huomioon, jotta ympäristön, kaupunkien asukkaiden viihtyvyys tai taloudellinen kestävyys ei kärsi.

Euroopan isoissa kaupungeissa esimerkiksi Airbnb-majoitus on tullut ongelmaksi, sillä keskustojen asunnot ovat siirtyneet liiallisissa määrin vuokrakäyttöön ja vuokrataso on noussut paikallisten asukkaiden sietokykyjen rajojen yli. Myös matkailijoiden aiheuttama häiriö ärsyttää paikallisia asukkaita.

Helsingissä Airbnb on toistaiseksi ollut tervetullut lisä majoituskapasiteetin ja monipuolisuuden tarjoajana.

Suositut nähtävyydet asettavat vaatimuksia kaupunki-infralle ja suunnittelulle.

– Suosittuihin nähtävyyksiin, kuten Sibelius-puistoon ja Temppeliaukion kirkkoon voi tulla parisen sataa matkailijaa kerralla. Ne vaativat kohteina tarpeeksi vessoja, bussien pysäköintitilaa ja levähdyspaikkoja kuljettajille, Punamäki sanoo.

Luontokohteissa on pidettävä huolta, ettei niiden kantokyky ylity ja alue kärsi matkailijamääristä. Punamäki huomauttaa, että muutoksiin on tartuttava ajoissa.

Matkailu on kehittynyt yhdeksi maailman suurimmaksi ja nopeimmin kasvavaksi toimialaksi. Se tarjoaa Suomessa noin 140 000 työpaikkaa ja tuo kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Pelkästään Helsinkiin matkailutuloa kertyy kokonaisuudessaan 1,6 miljardia euroa vuodessa, ja kerrannaisvaikutuksineen 2,3 miljardia euroa.

Kasvunvaraa on, mutta palveluiden kehittämisessä yrittäjien täytyy miettiä montaa eri näkökulmaa, jotta kehitys on kestävää.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi