Petri Pihlajaniemi rakentaa Seinäjoelle kylpylää, jonka pihaan pääsee junalla – ”Pelkän rahan takia tätä ei kannata tehdä”

Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla, syntyy suuria rakennusten rakennus- ja saneeraushankkeita yksi toisensa jälkeen. Keskustassa nousee uusia kerrostaloja, mutta vieressä uutta elämää viriää vanhoihin, yli satavuotiaisiin kiinteistöihin, jotka ovat saattaneet olla tyhjillään jo hyvän tovin. Näiden hankkeiden takana on Petri Pihlajaniemi.

Hän on muuttanut entisen rautatieläisten talon ravintolaksi ja hotelliksi ja vesitornin hotelliksi. Nyt työn alla on entinen verkatehdas ja puolustusvoimien varastona palvellut Kalevan navetta. Seuraavaksi juna-aseman alueelle on suunnitteilla hotellihanke, jota yrittäjä esitteli kaupunginhallitukselle viime viikolla.

– Tämä on Suomen ensimmäinen kylpylä, jonka pihaan pääsee junalla, Pihlajaniemi kehaisee.

Intohimosta ja tarpeeseen

Pihlajaniemi aloitti yrittäjän uransa 20-vuotiaana perustamalla kotikaupunkiinsa Kristiinankaupunkiin autokorjaamon ja -purkamon, jota hän pyöritti 14 vuotta.

Mies kertoo olleensa aina innostunut kaikesta vanhasta, keräämisestä, korjaamisesta ja kaupankäynnistä. Hän on pyörittänyt antiikkimessujakin 15 vuotta.

– Saan näissä hankkeissa yhdistää vähän kaikkea kiinnostavaa, hän sanoo.

Vanhojen rakennusten saneeraaminen alkoi vuonna 2001, jolloin hän osti Kristiinankaupungista vanhan veturitallin ja uudisti sen ravintolaksi. Cafe Alma toimii edelleen, mutta on sittemmin vaihtanut omistajaa.

Seinäjoella ensimmäinen kohde oli rautatieläisten talo, josta tuli myös ravintola ja hotelli Alma. Sen toiminnasta vastaavat Pihlajaniemen sisko miehensä kanssa. Vuonna 2015 pihassa seisova vesitornikin muuttui hotelliksi. Käynnissä on myös hotellihanke Alman yhteyteen. Kylpylän myötä hotellitilaa tulee entisestään.

– Moni haluaisi Almaan kokoustamaan, mutta menetämme niitä asiakkaita, koska meillä ei ole tarpeeksi majoitustilaa. Lisäksi haluan pitää Seinäjoen keskustan eläväisenä. Ihmiset kaipaavat tekemistä ja ajanvietettä, Pihlajaniemi kertoo.

Pihlajaniemen mukaan tunnin ajomatkan päässä Seinäjoelta asuu 800 000 ihmistä. Yrittäjä luottaa myös junaan, sillä se on tuonut paljon hyvää seudulle ennenkin.

– Ilman rautatieasemaa kaupunki olisi kehittynyt hyvin toisenlaiseksi, hän sanoo.

Kalevan Navetta valmistuu suunnitelmien mukaan tammikuussa 2020 taide- kulttuuri-, ja käsityöläisväen keskukseksi. Siitä tulee esimerkiksi Seinäjoen Taidehallin uusi koti.

Pihlajamäellä on hankkeita enemmänkin. Puolitoista vuotta sitten hän siirsi vanhan talon Vaasassa kerrostaloprojektin tieltä turvaan. Kunnostuksen jälkeen talossa oli neljä asuntoa, jotka Pihlajaniemi myi eteenpäin.

Hankkeiden rinnalla Pihlajaniemi on aktiivinen kunnallispolitiikassa. Eduskunnassa hän istui neljä vuotta vuodesta 2007 lähtien.

Talous hallinnassa

Pihlajaniemen mukaan kaikki hänen elämässään tulee vastaan erityisemmin etsimättä. Esimerkiksi Seinäjoen Alma-ravintola- ja hotellin rakennus tuli vastaan, kun tiellä oli rekka poikittain. Pihlajaniemi ei malttanut jäädä odottelemaan, vaan koukkasi tilanteen ohi. Samalla hän näki ränsistyneen rautatieläisten talon, joka teki vaikutuksen.

– Kun ostan kiinteistön, en kauaa mieti. Näen minuuteissa, onko siinä jotain vai ei. Minulla on visio ja vien hankkeet loppuun, hän sanoo.

Vanhojen rakennusten herättäminen henkiin uuteen käyttötarkoitukseen on yllätyksellistä, riskialtista ja kallista puuhaa. Kalevan Navettaa Pihlajaniemi kuvaa isoksi, rajuksi ja kovaksi savotaksi.

Rakennus on toisesta päästä noin 18 metriä korkea. Pinta-alaa on 5 000 neliötä. Hintaa saneeraukselle tulee kuusi miljoonaa euroa.

Hotellihankkeen hinta-arvio on seitsemän miljoonaa euroa. Riski on toistaiseksi täysin henkilökohtainen. Kylpylähankkeeseen hän etsii sijoittajaa, mutta esimerkiksi Kalevan Navettaan sellaista ei löytynyt.

– Olen työläisperheen poika. Ensimmäisen peltoautoni ostin keräämilläni tyhjillä pulloilla. Tiedän, miten euro tehdään ja että raha ei kasva puussa. Koen, että hankkeet ovat hallinnassa ja yöni nukun hyvin. Pelkän rahan takia näitä ei kannata tehdä, Pihlajaniemi sanoo.

Hän kertoo tapauksen Kristiinankaupungista. Veturitalli oli rautatieläisten yhteisölle tärkeä ja Pihlajaniemi sai paljon kiitosta vanhan talon pelastamisesta uuteen käyttöön. Vanhempi mies toi Pihlajaniemelle konduktöörinhattunsa, jota oli säästellyt omalle pojalleen.

– Sanoin miehelle, että en tiedä, miten tässä käy. Velkaa oli paljon. Mies rauhoitteli ja sanoi: ”Älä sitä sure. Tällä talolla on henki ja sielu. Se maksaa kaiken moninkertaisesti takaisin”. Myin ravintolan huonoon hintaan, mutta sitä kautta vastaan on tullut paljon muuta, Pihlajaniemi summaa.

Vanha on kiitollinen kohde

Seinäjoki on nuori kaupunki ja vuosien saatossa keskustan vanhat rakennukset ovat antaneet tilaa uudemmille. Pihlajaniemen mukaan keskusta-alueen ainoat yli 100-vuotiaat rakennukset ovat hänen korjaamiaan.

Vanhat rakennukset ovat vaativia, mutta kuitenkin kiitollisia saneerauskohteita.

– Yllätyksiä riittää, mutta vanhoja rakennuksia voi kuitenkin korjata. 1960- ja -70-lukujen rakennukset ovat sutta ja sekundaa. Jo se, että seinät ovat 50-80 senttiä irti maasta pelastaa paljolta home- ja kosteusvauriolta. Seinät ovat viivasuoria ja rakentamisessa on käytetty maalaisjärkeä, Pihlajaniemi kiittelee.

Hän on saanut tarjouksia kunnostettavista kohteista kauempaakin Suomesta, mutta hän on päättänyt pysyä seudulla.

– En usko, että pystyn jäämään ikinä eläkkeelle. Myös 5- ja 10-vuotiaat poikani pitävän minut kotona ja aktiivisena, hän sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi