Etsi

Sote

Suomen Yrittäjät vaatii lisäeuroja palveluseteleihin

Tuoreen selvityksen mukaan kunnat ja yrittäjät pitävät palveluseteliä mielekkäänä toimintatapana.  Ongelma on yhä siinä, saako seteleillä riittävää palvelua. - Vaadimme yhtenäisiä kustannuslaskennan perusteita. Muuten palveluntarjoajien määrä – ja valinnanvapaus – kapenee, Suomen Yrittäjien Satu Grekin varoittaa.

Juuri julkaistu selvitys kertoo, että niin kunnat kuin palveluntarjoajat ovat suhteellisen tyytyväisiä palveluseteleihin.

Kyselytutkimukseen vastanneista kuntien edustajista yli 40 prosenttia arvioi palveluiden saatavuuden parantuneen palvelusetelin käyttöönoton myötä. Toisaalta palvelusetelioperaattori Vaana Oy:n teetättämän kyselyn tuloksista käy ilmi, että kunnissa on tutkittu palvelusetelin vaikutuksia toistaiseksi heikosti.

Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin on huolissaan siitä, saako palveluseteleillä tasalaatuista palvelua.

– Suomen Yrittäjät vaatii koko maan kattavaa, yhtenäistä kustannuslaskennan mallia. Tällä hetkellä voi olla, että monet yksityiset toimijat eivät pysty tuottamaan ainakaan niitä palveluja, joissa ei saa lain mukaan olla omavastuuosuutta. Pahimmillaan palveluja tarjoaa vain yksi tappiollista toimintaa pyörittävä, markkinaosuuden kasvuun tähtäävä yritys.

Tuore tutkimus tukee Grekinin huolta: palveluntuottajista kolmasosa pitää seteleiden arvoa liian matalana.

Vaarana alihinnoittelu

Yhtenäistä käytäntöä ajavassa yrittäjäjärjestössä uskotaan, että muilta osin hyväksi koettu palvelumuoto saadaan viilattua kaikin puolin toimivaksi.

– Valtiovarainministeriössä on jo valmiina esitys, jonka avulla hinnoittelun perusteet voitaisiin yhtenäistää, eikä osa kunnista pyrkisi alihinnoittelemaan palveluja niin, että laatu kärsii.

Tällä hetkellä kunnat määrittelevät itsenäisesti hinnan omatuotantona järjestämilleen palveluille.

– Vaara on siinä, että oman työn hinta määritellään liian alhaiseksi, eikä saman arvoisella palvelusetelillä pystytä tuottamaan vastaavaa, laadukasta palvelua.

Selvityksen mukaan kunnissa etenkin sosiaalipalveluihin kohdennettavien palvelusetelien matalaa arvoa pidetään huolestuttavana. Palveluntuottajat taas nostavat esille asiakkaille jäävän huomattavan

omavastuuosuuden, joka on vaikuttanut palveluiden hankintaan etenkin vanhuspalveluissa.

Asiakkaat haluavat palveluseteleitä

Satu Grekinin mukaan ilahduttavaa on, että selvityksen mukaan kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä palveluseteleillä tuotettujen palvelujen laatuun.

– Yritykset ovat saaneet nyt tätäkin kautta merkin, että kysyntää on ja markkinat ovat auki.

Jo kaksi kolmesta manner-Suomen kunnasta on ottanut käyttöön palvelusetelit.

– Palvelusetelin yhtenä tarkoituksena on ruokkia yrittäjyyttä ja kirittää julkista palvelutuotantoa. Fiksu kunta laskee julkisen tuotannon kustannukset kaikki kustannuserät huomioiden ja arvostaa palvelusetelin piirun verran pienemmäksi, jotta säästöä syntyy, Grekin toteaa.

Suomen Yrittäjät vaatii, että asiakkaille annetaan subjektiivinen oikeus palveluseteliin.

Kuntapäättäjien Grekin toivoo tutustuvan palveluseteleiden käyttöön nykyistä tarkemmin.

–On hämmästyttävää, että kuntavastaajista jopa 80 prosenttia ei tiedä, onko palveluseteleiden käyttö vaikuttanut kunnan talouteen.

Vuonna 2011 lanseeratut palvelusetelit ovat yleistyneet vuosi vuodelta. Vuonna 2015 palveluseteihin käytettiin 209 miljoonaa. Vuonna 2017 luku oli jo 374 miljoonaa euroa.

Leila Itkonen