Etsi

Yrittäjyys

Yrittäjän osaamisen kehittäminen on yrityksen elinehto – Osaamisen puutteet tuntuvat yrityksessä nopeasti

Yrittäjien on tärkeä pitää huolta omasta ja työntekijöidensä osaamisen kehityksestä. Se on kasvun, kilpailukyvyn ja ylipäätään menestymisen edellytys.

Osa yrittäjistä on sisäistänyt itsensä kehittämisen tarpeen, mutta osassa kehitys on liian verkkaista. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien tuoreimman pk-yritysbarometrin mukaan yrittäjistä vain joka kymmenes on digitaalisoinut liiketoimintaansa merkittävästi. Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan noin 70 prosenttia näkee digiosaamisessaan merkittäviä puutteita.

Digiosaaminen on tärkeää muun muassa siksi, että digitaalisesti suuntautuneet yritykset ovat usein uusiutumiskykyisempiä ja kasvuhaluisempia.

Myös muuta osaamista on tärkeä pitää yllä.

– Valtiovarainministeriön budjettiesityksen yhteydessä nousi esiin hälyttävä tieto, jonka mukaan pk-yritysten suurin yksittäinen ongelma on osaavan työvoiman löytäminen. Ongelman voi nähdä kaksiosaisena: uusien osaajien löytäminen ja toisaalta yrityksen sisäisen nykyisen osaamistason ylläpitäminen voi olla haastavaa, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioista vastaava päällikkö Joonas Mikkilä kertoo.

Yrittäjien keväisen pk-yritysbarometrin mukaan 58 prosenttia yrityksistä ilmoitti osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua. Kasvun merkittävä este osaavan työvoiman saaminen on 14 prosentille.

Osaamisvaje tuntuu yrityksissä nopeasti.

– Yrittäjät tuntevat kaikkein herkimmin osaamisen puutteet. Yritykset voivat menettävät tilauksia tai asiakkuuksia, jos osaaminen ei ole vaaditulla tasolla. Markkinoiden voima iskee ja tuntuu heti, Mikkilä jatkaa.

Vaatii itsensä kehittämistä

Hyvä uutinen on se, että yrittäjien ja työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen on nykyään monia väyliä.

– Kouluttautumisen esteitä on perinteisesti ollut raha ja aika. Onneksi nykyään oppiminen ei useinkaan ole paikka- tai aikasidonnaisia. Verkkokurssit, podcastit, luennot, e-kirjat ja esimerkiksi some-keskustelut asiantuntijoiden kanssa ovat omasta aikataulusta kiinni. Aika on demokraattisin asia maailmassa, sillä se on kaikille sama. Kyse on itsensä johtamisesta ja kalenterin raivaamisesta, HR-asiantuntija ja valmentaja Riitta Hyppänen kertoo.

Hän kehottaa suhtautumaan osaamisen kehittämiseen samoin kuin strategiseen kehittämiseen, eli elinehtona. Jos opiskelulle on vaihtoehto, se siirtyy.

– Jos joku asia on merkityksellistä, sille löytyy aikaa, Hyppänen kiteyttää.

Turkulainen yrittäjä Melina Schmidt vetää digitaalista mainostoimistoa Turussa. Hän tuntee kouluttautumisen elinehdon alallaan.

– Koulussa opittu tieto ei riitä mihinkään. Koko ajan tulee uusia trendejä ja tapoja tehdä asioita. Myös termit muuttuvat, Schmidt kertoo.

Hän on peruskoulutukseltaan media-assistentti, mutta on sittemmin kouluttautunut graafiseksi suunnittelijaksi Helsinki Design Schoolissa. Hän on myös käynyt esimerkiksi yhdysvaltalaiskouluttajien verkkokursseja ja osallistunut liiketoimintaseminaareihin. Tällä hetkellä meneillään on Marketing Impact Academyn digitaalisen liiketoiminnan kurssi Yhdysvalloissa, jonka suorittamiseen Schmidt arvelee menevän 1,5 vuotta.

Koulutusten hinnat vaihtelevat, mutta paljon on tietoa ja mahdollisuuksia tarjolla myös ilmaiseksi tai huokeaan hintaan.

Schmidtin kalleimmat koulutukset ovat maksaneet jopa 3 500 euroa. Erikoistuminen voi olla kallista, mutta jatkuvasti muuttuvilla aloilla kouluttautuminen on välttämätöntä.

Hyppänen kehottaa tutustumaan verkostojen ja järjestöjen tarjontaan. Niiden kautta oppimiselle saa myös joukosta vertaistukea.

Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on juuri päivittänyt Yrittajat.fi:n Yrittäjän ABC -osion osaamisen ja koulutuksen sisällöt.

Hyppänen muistuttaa myös erikoisammattitutkinnoista.

– Yksinyrittäjäkin voi kartuttaa osaamistaan oppisopimuksen kautta. Ylipäätään osaamista voi kartuttaa monella tavalla, hän sanoo.

Olemassa oleva osaaminen täytyy osata nähdä

Henkilöstön kehittäminen on moninaisempi ratkottava, sillä muuttujia on enemmän lähtien yritykseen koosta sekä työn luonteesta ja paikkasidonnaisuudesta. Eri ihmisillä on myös eri tarpeita.

– Jotta voi huolehtia osaamisen riittävyydestä, osaaminen täytyy nähdä strategisena investointina. Mikä on arvokasta asiakaskokemukselle ja mitä arvoa tuotamme jatkossa? Eläköitymisiä on syytä ennakoida, eli miten pian lähtevien kokemus hyödynnetään ja mitä uutta osaamista tarvitaan, Hyppänen sanoo.

Hyppänen muistuttaa myös, että osaaminen on jokapäiväistä, eikä välttämättä vaadi mitään ohjelmaa. Työpaikoilla on paljon mahdollisuuksia ja näkymätöntä osaamista.

– Kaikki sellainen, mikä tapahtuu kenelle tahansa joka päivä, kuten sijaisuus, työkierto, parityö, toisen työn seuraaminen, perehdytys ja kaikenlaiset kokeilut voi tarjota oppimismahdollisuuden. Pääasia on, että oppiminen tehdään näkyväksi ja se integroidaan arkeen. On paljon menetelmiä, joita voi hyödyntää, kunhan yrityksessä on kulttuuri, jossa on mahdollisuus onnistua, Hyppänen sanoo.

Työpaikalla oppimisen mahdollistaminen on tärkeää siksikin, että tulevaisuudessa valmiita tekijöitä ei välttämättä olekaan. On vain pohjakoulutus tai työkokemusta, jonka päälle rakennetaan uutta osaamista. Osaamisen kehittäminen onkin yrityksille merkittävä kilpailutekijä, kun parhaista osaajista taistellaan.

– Yritys, joka näkyy ja kertoo, miten se kasvaa sekä kehittyy ja kehittää henkilöstöään, on kiinnostava työnantaja hakijoille, Hyppänen sanoo.

 

Katso Suomen Yrittäjien koulutukset täältä

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi