Ilari Kuittinen on Suomen pelialan pioneeri – käynnissä nyt salainen suuri projekti

– Vuoden 1995 kesästä olen ollut täysipäiväinen yrittäjä pelialalla. Enkä ole vielä lopettamassa.

Kuittinen vetää 25. vuotta Housemarque-pelitaloa, joka on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva suomalainen pelialan yritys.

Ilari Kuittinen opiskeli 90-luvun alussa historiaa Tampereen yliopistossa. Eräänä päivänä vanha ystävä, joka jo 80-luvulla oli tehnyt pelejä, pyysi auttamaan pelifirman perustamisessa ja pyörittämisessä.

– Tein aluksi kaverin firmassa kaikenlaista, vessan pesusta lähtien. Siitä homma eteni sopimusten tekoon, Kuittinen muistelee.

Suuri projekti

Parhaillaan Housemarque painii historiansa isoimman projektin parissa.

– Olemme todella mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Tällaista en olisi voinut kuvitellakaan, kun aloitin alalla.

Studiolla on työn alla Suomenkin mittakaavassa jättimäinen pelihanke, jossa on kiinni 60 työntekijää ja lisäksi useita alihankkijoita.

Kuittinen ei voi paljastaa projektista tämän enempää. Pelialalla projektit pidetään yleensä tiukasti salassa. Kehitystyö voi kestää vuosia.

– En voi sanoa muuta kuin että iso peli on tulossa. Meillä menee nyt kuukaudessa enemmän rahaa kuin yhteen valmiiseen peliin 20 vuotta sitten.

Rahoitus ei onnistuisi ilman kumppania, joka vastaa myös pelin julkistuksesta ensi vuoden alkupuolella.

Pelistudiot Suomeen 90-luvulla

Ensimmäiset suomalaiset pelistudiot syntyivät vasta 90-luvulla. Vuonna 1995 niitä oli kaksi: Kuittisen Terramarque ja Harri Tikkasen vetämä Bloodhouse. Samana vuonna yritykset yhdistyivät ja nimeksi valittiin Housemarque.

– Muistan, että samana vuonna teimme ensimmäisen laskutuksen ja saimme hieman rahaa sisään.

Yhtiön toinen tuotos oli merkittävä onnistuminen. Kyseessä oli hiirellä pelattava seikkailupeli nimeltä Alien Incident. Pohjoismaiden suurimmaksi pelien jakeluyhtiöksi kasvanut Toptronics teki siitä menestyneen Suomi-version ja käänsi nimen Muukalaisten yöksi.

– Se oli pieni tuote, mutta saimme homman käyntiin. Peliä myytiin joitakin kymmeniä tuhansia, mikä ei ollut lainkaan huono suoritus.

Vuonna 1996 Muukalaisten yö nousi toiseksi myydyimmäksi cd-tuotteeksi elektronisen tietosanakirjan CD-Faktan jälkeen. Sen ajan Suomessa 4000–5000 kappaleen myynti yhdelle pelille oli kova suoritus. Suoritus, johon monen pelifanin tuntema Remedy pystyi hieman myöhemmin.

Housemarque oli alansa pioneeri myös siinä, että yhtiö maksoi alan ensimmäisenä yhtiönä kiinteitä kuukausipalkkoja.

– Kun miettii alan kehitystä, alan työntekijöiden lukumäärä on kasvanut huimasti Suomessa. Alalla oli alkuvaiheessa kolmisenkymmentä kaveria ringissä, nyt määrä on satakertaistunut ja on tullut sellaisia supermenestyksiä kuin Supercell ja Rovio. Osa vanhoista pelureista kuten me ja Remedy ovat edelleen geimeissä mukana.

Suomen peliala kasvaa kohisten

Neogames Finlandin julkaiseman Peliala 2018 -selvityksen mukaan Suomen peliala työllisti viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 3 000 ihmistä. Heistä 27 prosenttia oli ulkomaalaisia. Koko toimialan koko on runsaat kaksi miljardia euroa.

Työntekijöiden kokonaismäärä on kasvanut kahdessa vuodessa noin 16 prosenttia ja ulkomaalaisten määrä jopa 75 prosenttia. Se kertoo osaltaan kotimaisten pelintekijöiden pulasta.

Selvityksen mukaan suomalaiset pelistudiot uskovat, että uusia työpaikkoja syntyy yli 500 seuraavien 12–18 kuukauden aikana. Suomi on säilyttänyt asemansa maailmanlaajuisena pelialan keskuksena siitä huolimatta, että etenkin Aasiassa pelibisnes kasvaa hurjaa vauhtia. Samaan aikaan selvityksessä nostetaan esiin kokeneiden ammattilaisten vaikea saatavuus, joka on peliteollisuuden suurimpia haasteita.

Vuoden 2018 aikana Suomessa julkaistiin vain 100 peliä, mikä on pieni määrä kansainvälisessä vertailussa. Määrä on myös pienempi kuin Suomessa aikaisempina vuosina, jolloin nimikkeitä on julkaistu 150–200. Ilmiön taustalla on selvityksen mukaan se, että iso osa peleistä on nykyään pitkäikäisempiä palveluja perinteisten yksittäisten pelien sijasta. Moni studio keskittyy mieluummin nykyisten pelien kehittämiseen sen sijaan että lähtisi kehittämään kalliilla rahalla kokonaan uusia pelejä. Vain viisi pelistudiota 30:stä suurimmasta julkaisi viime vuonna uuden pelin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

Juttu on julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 4/2019