Etsi

Yrittäjyys

Varaosayrittäjällä miljoonan euron liikevaihtoraja rikki – “Päätös palkata oli suuri”

"Tänä kesänä tajusin, että homma ei pysy enää kasassa, kun olen rakentanut varastoa ja pyörittänyt tilauksia", yksinyrittäjä Kari Manninen kertoo. Hän on yksi niistä kasvuhakuisista yksinyrittäjistä, jota tuoreen Yksinyrittäjäbarometrin mukaan hakevat kasvua ja palkkaavat ensimmäistä työntekijää.

Yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt, ja se on ollut merkittävä muutos työmarkkinoilla 2000-luvulla. Yksinyrittäjiä on 60 000 enemmän kuin vuosituhannen alussa, yli 180 000. Suomessa toimivista yrittäjistä heitä on kaksi kolmasosaa.

Suomen Yrittäjien Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämä Yksinyrittäjäbarometri selvitti, mitä yksinyrittäjät odottavat tulevalta.

Yksinyrittäjien suhdanneodotukset ovat pessimistisemmät kuin työllistävien yrittäjien odotukset, sillä yksinyrittäjistä 23 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana.

14 prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Työllistävistä pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat ja 18 prosenttia arvelee niiden heikkenevän. Vastaajia oli 2212.

Autoharrastajasta yrittäjäksi

 – On mielenkiintoista, että kasvuhakuisten yksinyrittäjien suhdanneodotukset ovat korkeammat kuin muiden kasvuhakuisten pk-yritysten, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yksi kasvuhakuisista yrittäjistä on kortesjärveläinen autojen lisä- ja varaosien myyjä Kari Manninen, joka on kasvattanut itselleen harrastuksesta ammatin. Hän osti ensimmäisen oman Mercedes-Benz-merkkisen auton vuonna 2004. Siihen hän osti lisäosia Saksan Ebay-verkkokaupasta. Jotta rahtikulut tulisivat katetuiksi, hän osti vähän ylimääräistä ja myi niitä internetin Mersuihin keskittyneellä foorumilla.

– Yhteydenottoja alkoi tulla muilta Mersun omistajilta. Pian tilasin myös pakettiautoihin lisäosia ja se poiki kyselyitä myös yrityksiltä. Puolisen vuotta harrastelin ja kun kysyntä vain kasvoi, päätin pistää firman pystyyn,  Manninen kertoo.

Hän työskenteli metallialan töissä Maaseudun koneella ja teki varaosamyyntiä iltatöinään kotitilan entiseen navettaan rakennetusta varastosta.

– Vanha isäntä laittoi lehmät pois 10 vuotta sitten, joten remontoin navettaan 400 neliömetrin varastotilan. Nyt joka paikka on täynnä tavaraa, joten rakennan viiden kilometrin päähän Kortesjärven keskustaan uutta varastotilaa. Täällä maatilalla sitä ei ole mahdollista saada myöhemmin myytyä. Keskustassa sen voi saada ainakin vuokralle, Manninen miettii.

Vuonna 2011 hän jäi vuodeksi vuorotteluvapaalle, ja vuonna 2012 jätti päivätyönsä ja keskittyi omaan yritykseensä KM-Partsiin. Yhtiömuotokin muuttui osakeyhtiöksi. 

Tingelitongelia, humpuukia ja miljoonan liikevaihto

Tavaraa tulee suoraan tehtailta Turkista, Saksasta, Romaniasta, Puolasta. Lisävalot tulee suomalaiselta tukkurilta.

Yhteistyökumppaneiksi ovat valikoituneet vuosien saatossa luotettavia toimijoita, joiden kanssa myös takuuasioiden hoitaminen sujuu. Yksinyrittäjä pyrkii minimoimaan reklamaatiot jo aikataulusyistä.

– Mukavinta on myydä yksikertaista tavaraa, jossa on vähän liikkuvia osia. Osa tuotteista on sellaista tingelitongelia, humpuukiakin, Manninen nauraa.

Nykyään myynnissä on 3 000 eri myyntiartikkelia, kuten kromisia peilin kuoria tai pakettiauton kylkiputkia.

Uusi halli tulee olemaan 800 neliömetrin kokoinen, josta 190 neliömetriä menee vuokralle autokorjaamoyrittäjälle.

– Asennuspalvelua on kyselty, joten nyt sitä voi markkinoida saman katon alla. Uusia tuotteitakin etsitään, mutta muuten toiminnan kehittämisessä ei ole sen kummempia suunnitelmia, Manninen kertoo.

Hyvin hän on pärjännyt nykyiselläkin konseptilla. Yrityksen liikevaihto on 1,15 miljoonaa euroa ja voitto 240 000 euroa.

Yksin ei enää pärjää

Yksinyrittäjäbarometrin mukaan yksinyrittäjien odotukset henkilökunnan määrästä ovat positiiviset. Erityisesti kasvuhakuisimmat yksinyrittäjät odottavat henkilöstön määrän kasvavan selvästi. Heidän odotuksensa henkilöstön määrän kasvusta on yli yhdeksän kertaa suurempi kuin muilla yksinyrittäjillä, paljastuu Yksinyrittäjäbarometrista.

Vuosina 2011-2017 pk-yrityksiin syntyi 135 000 työpaikkaa. Kaikkein pienimmissä yrityksissä työntekijämäärä on kuitenkin laskenut, ja niissä yrityksissä olisi työpaikkapotentiaalia.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on kuitenkin suuri päätös ja riski. Se ei ollut läpihuutojuttu Mannisellekaan, vaikka yrityksen talous on vakaalla pohjalla. Hänen palkkalistoillaan aloittaa ensimmäinen työntekijä marraskuun alussa.

Mies on auttanut Mannista nettisivujen kanssa ja asuu uuden varaston lähellä, eli jos tavarakuorma tulee illalla, tämä pääsee nopeasti purkamaan toimituksen.

– Päätös palkata oli suuri. Tänä kesänä tajusin, että homma ei pysy enää kasassa, kun olen rakentanut varastoa ja pyörittänyt tilauksia. Viime joulukuussa perheeseen syntyi lapsi ja toissa kesänä mentiin vaimon kanssa naimisiin. Kotoakin on tullut noottia, että pitäisi olla enemmän lapsen kanssa, Manninen kertoo.

– Työntekijäni on toiminut aikaisemmin puunkuljettajana, ja kyllähän pöllikuskille töitä riittää, jos tämä tarjoamani työ ei ajan mittaan miellyttäisikään, Manninen kertoo.

Tukea rekrytointiin 

Hallitus on kaavaillut rekrytointitukea yrityksille ja Yrittäjät pitää sitä hyvänä askeleena.

– Mutta pysyvä työpaikka ei synny siksi, että siihen saa tukea verovaroista, Mika Kuismanen huomauttaa.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on laajemmin se, että palkkaamisen riskiä pienennetään joustavoittamalla työlainsäädäntöä ja lisäämällä paikallista sopimista.

 

Tutustu Yrittäjien Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen -oppaaseen.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi