”Verkkokauppa ei ole kummitus, vaan yksi kaupan kanava” – Loviisalaisen alusvaateliikkeen liikevaihdosta 70–80 prosenttia tulee verkosta

Tuore Yksinyrittäjäbarometri kertoo karua kieltä suomalaisyritysten digitalisoitumisesta. Vaikka monessa suhteessa digitaalisten työkalujen ja palvelujen käyttö menee eteenpäin, osan suhteen kehitys on hidasta.

Esimerkiksi verkkokauppaa yrityksen ostoihin käyttää 26 prosenttia yksinyrittäjistä, mutta oma verkkokauppa on vain 9 prosentilla yksinyrittäjistä. Työllistävistä pk-yrityksistä ostoihini verkkokauppaa käyttää 41 prosenttia ja yrityksen myyntiin 16 prosenttia.

Toki kaikille yrityksille verkkokauppa ei ole luonteva osa omaa toimintaa. Siitä huolimatta prosenttiosuudet ovat pieniä.

Barometrin tuloksista käy ilmi, että digitalisoitumisen hyödyt ovat yrittäjille selvät ja mahdollisuuksia pidetään merkittävinä tai kohtailaisen merkittävinä.

– Digitalisaatio tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia yrityksen perustoimintojen tehostamiseen mutta myös itse tuotteen tai palvelun kehittämiseen. Runsaudenpula aiheuttaa kuitenkin monelle yrittäjälle valinnan vaikeutta. Sopivan ratkaisun löytäminen on selvitystemme mukaan yksi isoimmista digi-investointien esteistä. Moni tukeutuukin hankintoja tehdessään yrittäjäkollegoiden neuvoihin, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä pohtii.

Koko ajattelu verkkokauppavetoiseksi

Verkkokauppa on tehokas tapa saada omille tuotteilleen laaja asiakaskunta ja oma osaaminen tiettäväksi suurelle yleisölle.

Loviisalainen pariskunta Meritta Viljakainen ja Andreas Ögård pyörittävät naisten alusvaatteita myyvää yritystä kahden kivijalkakaupan ja verkkokaupan kautta. Viljakainen osti yrityksen eläköityvältä yrittäjältä vuonna 2004. Ögård on ollut MerittaBra-yrityksessä mukana täyspäiväisesti vuodesta 2010.

Sittemmin loviisalaisyritys on kasvanut kansainväliseksi verkkokaupan ansiosta.

– Liikevaihdostamme 70–80 prosenttia tulee nykyään verkkokaupan kautta. Koko ajattelumme on muuttunut niin, että olemme verkkokauppa, jolla on kaksi kivijalkakauppaa, Loviisassa ja Kotkassa, Ögård kertoo.

Suomi on edelleen yrityksen päämarkkina, mutta yrittäjät haluavat myydä tuotteita koko pohjoismaiselle markkinalle. Paketteja on kuitenkin lähtenyt myös Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan.

– Kaupankäynti muuttuu. Ihmiset haluavat ostaa verkosta. Verkkokauppa on ollut aivan ratkaisevassa asemassa meille tässä kaupankäynnin murroksessa, Ögård sanoo. Hän on myös Fashion Finlandin hallituksen puheenjohtaja.

Lisäkauppa vaatii työpanosta

Ögård muistuttaa, että verkkokauppa ei ole tekniikkaprojekti. Palveluna ostettavia verkkokauppoja on tarjolla, ja niiden kautta pääsee hyvin alkuun. Liiketoiminnan kasvaessa myös vaatimukset kasvavat.

– Yrittäjän täytyy kuitenkin ymmärtää, mitä on ostamassa, eli työtä se vaatii. Ylipäätään verkkokauppaan täytyy suhtautua niin kuin olisi yksi kauppa lisää. Se vaatii työpanosta ja esimerkiksi jatkuvaa päivitystä, Ögård sanoo.

Apua löytyy esimerkiksi Yrittäjien koulutuksista, toimialajärjestöiltä ja eri palveluntarjoajilta. Ögård suosittelee myös Facebookin verkkokauppa- ja yrittäjäryhmissä kysymistä, sillä muut auttavat mielellään. Työ on kuitenkin tehtävä itse.

Ei luotisuoraa reittiä onnistumiseen

Ilman mutkia MerittaBrakaan ei ole selvinnyt. Esimerkiksi satsaukset uusiin maihin ja kokeilut kumppanuusalustojen, kuten hintavertailupalveluiden kanssa, ovat vaatineet opettelua.

– Matka kansainvälisille markkinoille ei ole ollut luotisuora ja kumppanuusalustojen kohdalla totesimme, että ne eivät ole meitä varten. Yrittäjän täytyy laskea, kestääkö katteet ja riittääkö oma aika kaikkeen työhön, mitä eri palvelut vaativat, Ögård sanoo.

Verkkokaupan hallinnointi vaatii esimerkiksi varaston hallinnointia sekä eri maissa kieliversioita ja paikallisten maksutapojen ja valuuttojen lisäämistä.

– Verkkokauppa ei ole kummitus, vaan osa normaalia elämää. On vain kauppaa eri kanavissa. Verkkokauppa on tie uusiin vientiyrityksiin ja Suomi elää viennistä. Ruotsissa ollaan Suomea edellä tässä suhteessa, mutta sielläkin ollaan vielä alkutekijöissä, Ögård sanoo.

Verkkopalvelut tuovat lisäulottuvuuksia perinteiseenkin toimintaan

Verkkokaupan lisäksi digitaalisten kanavien ja alustojen käyttö palveluiden jakelussa ja markkinoinnissa on vielä pientä. Yksinyrittäjistä 4 prosenttia ja pk-yrityksistä 15 prosenttia käyttävät digitaalisia kanavia ja alustoja.

– Verkko tuo perinteisiinkin palveluihin ja tuotteisiin lisäulottuvuuksia. Esimerkiksi ajanvaraus verkossa kerryttää samalla asiakasrekisteriä, jonka avulla voi kohdentaa markkinointia sekä kehittää lisäpalveluita ja raportointia. Näin asiakassuhde monimuotoistuu. Suomessa jo lähes 90 prosenttia väestöstä käyttää internetiä ja verkossa mobiililaitteilla tehtävien ostosten määrä kasvaa jatkuvasti. Ruokakauppakin on vähitellen siirtymässä verkkokaupan piiriin, Joonas Mikkilä muistuttaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi