Etsi

Koulutus

Joka kolmatta korkeakouluopiskelijaa kiinnostaa yrittäjyys – Mahdollisuus toteuttaa itseään ja päättää työstä suuria houkuttimia

Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on tärkeää jo senkin takia, että ikääntyvien yrittäjien työlle tarvitaan jatkajia.

33 prosenttia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista ilmoittaa olevansa halukas toimimaan yrittäjänä tulevaisuudessa. Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien tänään julkaisemasta Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -tutkimuksesta, joka on toteutettu yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa.

– Korkeakouluopiskelijoiden suhde yrittäjyyteen on ilahduttavan vahva. Tämä on suuri mahdollisuus, jota ei ole varaa hukata, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo.

Nuoria yrittäjiä tarvitaankin, jotta työllistäviä yrityksiä syntyy. Ylen haastattelussa Mikkilä toteaa, että meneillään on sukupolvenvaihdos yrityskentässä. Väestön ikääntyminen näkyy myös yrittäjäkunnassa. Kun yrittäjiä siirtyy eläkkeelle, heidän työlleen tarvitaan jatkajia.

Myös teknologisen murroksen ravistelema Suomi tarvitsee uusia osaavia yrittäjiä luomaan työtä ja uudistamaan yrityskenttää.

Itsensä toteuttaminen kiinnostaa

Nuorille tärkeä syy ryhtyä yrittäjäksi on mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä ja mahdollisuus toteuttaa itseään.

Eniten yrittäjähalukkaita on maa- metsätalousaloilla, tekniikan aloilla sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla opiskelevissa. Yrittäjähalukkuus on vahvempaa miehissä kuin naisissa.

Myös ruotsinkieliset ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat kokevat yrittäjyyden houkuttelevampana kuin suomenkieliset.

– Ehkä keskustelu yrittäjyydestä on nykyään tasapainoisempaa ja riskipuheesta on päästy pois. Toki riskit täytyy tiedostaa, Mikkilä sanoi Ylen Aamu -ohjelmassa. (kohta 9.40 lähtien)

Yrittäjyyttä opintojen ohessa

Kolme prosenttia korkeakouluopiskelijoista toimii opintojen ohessa yrittäjänä. Osuus on kasvanut hienoisesti neljän vuoden takaisesta.

Maria Loima ryhtyi yrittäjäksi alkuvuodesta, kun hän palasi palkkatöistä opintojensa pariin. Tavoite on tehdä opinnot ja gradu valmiiksi, mutta ohessa pitää yllä ammattitaitoa ja kehittää omaa osaamistaan. Hän tarjoaa digitaalisia palveluita sekä ongelmanratkaisun ja työpajatyöskentelyn fasilitointia.

Opiskelijayrittäjistä neljä viidestä haluaisi valmistumisen jälkeen jatkaa yrittäjyyttä. Maria Loima ei tiedä vielä, miten oma tulevaisuus muotoutuu.

– Kaikki työ on arvokasta, oli se sitten yrittäjyyttä tai palkkatyötä, hän toteaa.

Korkeakoulujen yrittäjyysopinnoissa kehitettävää

Yrittäjäksi haluavista opiskelijoista noin puolet suuntaisi ensisijaisesti työnantajiksi. 69 prosenttia halukkaista aikoisi kasvattaa tulevaa yritystään vähintäänkin mahdollisuuksien mukaan. Kansainvälisille markkinoille yrityksensä veisi reilu puolet. Kaikista opiskelijoista 57 prosenttia pitää yrittäjyyttä hyvänä keinona edistää yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita.

Vaikka kolmasosa opiskelijoista on kiinnostunut yrittäjyydestä, vain viidennes näkee itsensä yrittäjänä tulevaisuudessa.

Ainoastaan 14 prosenttia opiskelijoista kokee, että korkeakouluopinnot antavat hyvät valmiudet toimia yrittäjänä. Yrittäjähalukkaista opiskelijoistakin näin ajattelee joka neljäs, yrittäjäopiskelijoista joka kolmas. Opiskelijat tuntevat myös suhteellisen huonosti korkeakoulun sisäisiä yrittäjäverkostoja ja yrittäjyysyhteisöjä. Enemmistö opiskelijoista kaipaisi lisää tietoa korkeakoulun ulkopuolisista yrittäjäverkostoista ja -yhteisöistä.

Maria Loiman mukaan tukea on niille, jotka sitä osaavat hakea ja sen saaminen on omasta aktiivisuudesta kiinni. Hän on opiskellut käytännöllistä filosofiaa, eikä opintoihin ole juuri kuulunut yrittäjyysopinnot. Loima on kuitenkin ollut aktiivinen jäsen yrittäjyysyhteisössä ja hakenut aktiivisesti tietoa.

Mikkilänkin mukaan aineksia yrittäjyyskasvatukseen on, sillä hautomoita, yhteisöjä ja yrittäjyysopintoja on tarjolla. Ne pitäisi kuitenkin saada vahvemmin mukaan kaikkien alojen opintoihin ja pois siiloista.

– Yrittäjyysopetus ja yrittäjyyttä tukevat yhteisölliset rakenteet ovat korkeakouluille selvä kehittämisen kohde. Ammattikorkeakoulujen ja erityisesti yliopistojen on tarjottava opiskelijoilleen nykyistä paremmat olosuhteet kehittää yrittäjäosaamista ja koeponnistaa yritysideoita, muistuttaa Joonas Mikkilä.

– Minulla meni kolme minuuttia, jonka jälkeen minulla oli Y-tunnus ja olin valmis harjoittamaan yritystoimintaa. Opiskelijana on helppo kokeilla yrittäjyyttä, kun on opintososiaaliset edut, eikä toimeentulosta tarvitse samalla tavalla huolehtia. Toki tulorajoja täytyy pitää silmällä, Loima sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi