5.11.2019 klo 15:45
Uutinen

Rinne: Tavoitteena tehdä Suomesta Pohjoismaiden paras maa yrittäjälle

Pääministeri Antti Rinne (sd.) asetti selkeän tavoitteen yrittäjyysstrategian starttitilaisuudessa tiistaina. ”Mielestäni hyvä ja realistinen tavoite meille on pyrkiä tekemään Suomesta Pohjoismaiden paras maa yrittää.”

Pääministeri Antti Rinne puhui tiistaina Yrittäjyysfoorumissa, joka oli hallituksen yrittäjyysstrategian käynnistämistilaisuus. Hallituksen tavoitteena on saada yrittäjyysstrategia valmiiksi vuoden 2020 alkupuolella.

– Työllisyystavoitteemme ei toteudu ilman yrittäjyyttä. Ilman yrityksiä ja yrittäjiä meillä ei ole työpaikkoja, Rinne totesi.

Pääministeri puhui taas hyvinvointivaltion puolesta, kuten yrittäjäpäivillä pari viikkoa sitten:

– Myös yrittäjät ja yritykset hyötyvät hyvinvointivaltiosta, se on yrittäjän paras kaveri, Rinne sanoi.

Rinteen mukaan tehokkaasti toimiva hyvinvointivaltio tarjoaa kilpailukykyisen toimintaympäristön yrityksille.

– Hallitus panostaa koulutukseen ja osaamiseen – eli Suomen tärkeimpään kilpailukykytekijään – ensi vuonna 350 miljoonaa euroa lisää rahaa, Rinne kertoi.

Yrittämisen pullonkaulat selville

– Yrittäjyysstrategiassa meidän pitää tunnistaa suurimmat kasvun, yrittämisen ja työllistämisen pullonkaulat. Keskitytään tärkeimpiin, pääministeri painotti.

Rinteen mukaan tarvitaan kokonaisarvio yrittäjäksi aikovan riskeistä tilanteessa, jossa yritys ei lähdekään lentoon vaan tuloksena on lopettaminen. Yrittämiseen liittyy olennaisena osana se, että ihmisellä on rohkeutta ja halua kehittää omia ideoitaan. Halukkuuteen testata omia ideoitaan vaikuttaa taas keskeisesti se, mitä tapahtuu, jos yritys ei lähdekään toimintaan halutulla tavalla.

– Hallitusohjelmassa halutaan kehittää uuden alun toimintamallia. Lainsäädäntömme kehittämistarpeita arvioidaan kansainvälisen vertailun perusteella. Konkurssitilanteiden käsittelyn tulee olla oikeustajun mukaisia ja riskinottamisen mahdollistavia, Antti Rinne totesi.

Työsuhdeneuvontaa lisää

Työnantajayrittäjyyttä pitää Rinteen mukaan edistää muun muassa lisäämällä merkittävästi yrittäjien työsuhdeneuvontaa. Ensi vuonna käynnistyy myös ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukikokeilu.

– Tähän rekrykokeiluun olemme esittäneet määrärahoja ensi vuoden budjettiin. Toivon että sen esimerkin voimalla yhä useampi pienyrittäjä pystyisi ja uskaltaisi palkata ensimmäisen työkaverin tai uusia työkavereita yritykseensä, pääministeri totesi.

Työvoimapulasta Rinne totesi, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan aikaisempaa parempia työvoimapalveluja, joilla kannustetaan ja autetaan työttömiä avoimiin työpaikkoihin.

Työlupien saamista nopeutettava

– Myös ulkomaista työvoimaa tarvitaan. Meidän on nopeutettava työlupien saamista tilanteissa, joissa harkintaan ei liity mitään ylimääräistä huomioon otettavaa. Tavoitteena tulee olla ensimmäisessä vaiheessa yhden kuukauden maksimikäsittelyaika, Rinne painotti.

Tällä hetkellä käsittely saattaa kestää neljä kuukautta.

Rinne kertoi, että työperäisen maahanmuuton valmistelu tullaan siirtämään työ- ja elinkeinoministeriöön ensi vuoden alusta lähtien.

– Muihin Pohjoismaihin ja Euroopan kärkimaihin verrattuna Suomi on ollut osaajien tavoitteellisessa houkuttelussa suoraan sanottuna hyvin hidasliikkeinen.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kysyi Rinteeltä, että kuinka naisten määrää yrittäjissä voidaan lisätä? Yrittäjistä naisia on noin 30%.

– Esimerkiksi perhevapaauudistuksella voidaan parantaa naisten asemaa yrittäjyydessä. Perhevapaajärjestelmän puutteet vaikuttavat siihen, etteivät naiset lähde yrittäjiksi samalla tavalla kuin miehet, pääministeri Rinne vastasi.

Yksinyrittäjät huomioon

– Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan nyt laaditaan yrittäjyysstrategia, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset.

– Strategia sisältää yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämisen, luovan alan yrittäjyyden kehittämisen, pk-yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemisen sekä vienninedistämisen suurten veturiyritysten kanssa.

Aikataulu on tiukka: tavoitteena on laatia yrittäjyysstrategia valmiiksi vuoden 2020 alkupuolella. Sen jälkeen aloitetaan strategian toimeenpano.

Kulmunin mukaan strategiatyössä hyödynnetään edellisen hallituksen teettämää työtä. Selvityshenkilöiden Jussi Järventauksen ja Henrietta Kekäläisen laatimassa ehdotuksessa yrittäjyysstrategiaksi 2018–2028 esitetään 45 keinoa, joilla helpotetaan yritysten työllistämistä ja kasvua, luodaan kohtuullinen verotus ja parannetaan yrittäjän sosiaaliturvaa. Strategiassa myös esitetään paikallista sopimista työehtosopimuksista.

Yritysten koot pienenevät

Yrittäjyysfoorumissa puhunut Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesi, että nyt puhutaan paljon yksinyrittäjistä – mutta miten panostetaan olemassaolevien yritysten kasvuun?

– Kokonaiskuva on se, että yritysten keskikoko ja työllistettävien määrä pienenee koko ajan, Kangasharju kertoi.

Hänen mukaansa yritysten keskikoko on nyt jopa 20 prosenttia pienempi kuin 90-luvun puolivälissä.

– Olemme innokkaita perustamaan yrityksiä, työllistämme vain itsemme emmekä kasva, Etlan Kangasharju kärjisti.

– Työvoiman saatavuus on suurin pullonkaula. Kohtaanto-ongelma on kasvanut räjähdysmäisesti, Kangasharju kuvasi.

– Yrittäjyysstrategiassa meillä pitäisi ennemmin keskittyä siihen, miten saadaan perustetut yritykset kasvamaan kuin yritysten määrä kasvamaan, Aki Kangasharju totesi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi