Etsi

Kansainvälistyminen

3 miljoonaa suomalaista gluteenitonta pizzapohjaa vuodessa Eurooppaan – Moilas Leipomon pitkä työ palkittiin

Sopimus Nomad Foodsin kanssa vaati kaksi vuotta pohjatyötä. Erityisruokavalioille suunniteltujen tuotteiden markkina kasvaa Euroopassa.

Pieksämäkeläinen perheyhtiö Moilas-Leipomo on solminut sopimuksen Euroopan merkittävän pakasteruokia valmistavan yrityksen Nomad Foodsin kanssa. Iso-Britanniassa pääkonttoriaan pitävä jätti on valinnut Moilas Oy:n gluteenittomien pizzapohjiensa toimittajaksi. Moilas leipoo jatkossa kolme miljoonaa pizzapohjaa jättiyhtiölle vuodessa.

– Tämä tuplaa meidän pizzatuotannon. Se on Suomessa valmistetulle elintarvikkeelle merkittävä saavutus. Suunnitelmia valikoiman kasvattamiseksi on jo vireillä, kaupallinen johtaja Marko Hammar sanoo.

Yhteistyö avaa Moilaselle ovia kansainvälisille markkinoille ja vahvistaa jalansijaa. Nomad Foods on markkinajohtajan asemassa pakaste-elintarvikkeiden valmistajana Hammarin mukaan esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Espanjassa ja Ranskassa.

Pitkä työ palkittiin

Moilas on tehnyt pitkäjänteistä työtä kansainvälistymisen eteen jo 10 vuotta. Ensimmäisiä kokeiluja on tehty jo sitäkin aikaisemmin. Nyt 17 miljoonan euron liikevaihdosta hieman yli puolet tulee viennistä, ja sitä on 16 maahan. Yhteistyö Nomad Foodsin kanssa tulee heilauttamaan osuutta merkittävästi.

Moilas perustettiin vuonna 1955, ja siitä lähtien yritys on myynyt ruisleipää ja karjalanpiirakoita. Gluteeniton leivonta sai alkunsa vuonna 1985.

Perustaja Juha ”Jussi” Moilanen oli ulkomailla messuilla ja gaala-illallisella hän istui rouvan vieressä, joka ei syönyt leipää. Leipuria kiinnosti miksi ei. Nainen kertoi sairastavansa keliakiaa, eli ohutsuolen nukkakatoa, jota voi pitää aisoissa vain gluteenittomalla ruokavaliolla.

– Jussi ei osannut edes lausua keliakia-sanaa, mutta se jäi hakkaamaan hänen päähänsä. Hän selvitti asiaa lisää, sillä hänen mielestään kaikilla täytyy olla oikeus leipään, Hammar kertoo.

Pian Moilanen alkoikin valmistaa gluteenittomia leipiä ja se antoi yritykselle erikoisosaajan aseman sekä avasi ovia pääkaupunkiseudun kauppoihin myös perinteisemmille tuotteille. Kansainvälisillä messuilla ja Suomen ulkopuolisille markkinoilla ruisleipä ja karjalanpiirakat eivät tahtoneet kiinnostaa, mutta gluteenittomia leipiä kyseltiin kyllä.

– Aikoinaan gluteenittomia tuotteita oli mahdollista valmistaa vain pakasteina. Sen ansiosta leipä säilyi 12-14 kuukautta ilman säilöntä- ja lisäaineita. Pakastelogistiikan ansiosta Eurooppa oli yhtä lähellä kuin naapurikunta, Hammar sanoo.

Erityisruokavaliot yleistyvät

35-vuotta sitten keksitty idea on kantanut pieksämäkeläisyritystä, ja nyt gluteenittomilla tuotteilla on hurja kysyntä. Hammarin mukaan keliakian diagnosointi on nopeutunut ja erikoisruokavaliot kasvava markkina.

– Vuonna 1985 markkinatutkimuksen mukaan keliakiaa sairasti 0,15 prosenttia ihmisistä, nykytiedon mukaan kaksi prosenttia. Se määrä ei muutu, mutta yliherkkyydet yleistyvät. Kaksi vuotta sitten Euroopassa oli 11 miljoonaa keliakiadiagnoosia, 90 miljoonaa vehnäyliherkkyydestä kärsivää ja 170 miljoonaa vältteli vehnää. Kuluttajat ovat vauraampia kuin ennen, tiedostavia ja rohkenevat vaatia tuotteita tarpeisiinsa, Hammar pohtii.

Free From – tuotteiden markkina on kasvanut jo 10 vuotta, eikä trendille näy loppua. Moilanen tunnetaan Euroopassa b-to-b-markkinassa jo hyvin.

Ratkaisuja, ei ongelmia

Nomad Foodsin kanssa sopimusta edelsi kahden vuoden työ koe-erineen ja testitoimituksineen. Hammar muistuttaa kansainvälistymistä suunnittelevia pitkäjänteisen työn merkityksestä.

– Virheitä pitää sietää. Suomalaiset tekevät myös usein tuotteen valmiiksi ja myynti ja markkinointi jää loppuun. Tuotteen täytyy toki olla hyvä, mutta asiakkaan voittamiseen ja hurmaamiseen täytyy nähdä vaivaa. Saksalainen elintarvikeketju Edeka ei tarvitse meitä, joten meidän täytyy voittaa luottamus ja tarjota heille jotain ratkaisua heidän ongelmaansa, Hammar sanoo.

– Jos asiakas kysyy, voiko lasten pizzapakkaukseen saada Mikki-hiiren kuvan, ainoa oikea vastaus on: katsotaan, miten ja kuinka nopeasti se onnistuisi. Meidän tehtävä on tarjota ratkaisuja, ei ongelmia heille, Hammar jatkaa.

Kansainvälistyvällä yrityksellä täytyy olla myös taustat kunnossa. Esimerkiksi auditointi, tilaus-toimitus-rytmi ja logistiikka täytyy toimia.

– Vientimyyjä ei tee vientiyhtiötä, Hammar kiteyttää.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi