Rovaniemeläiset Marko ja Hanne Ahonen pyörittävät neljää liiketoimintaa – Arki on ruumiillista työtä ja miettimistä vuorotellen
Maaseudulla yhden elinkeinon harjoittaminen ei välttämättä riitä tai ainakin liikevaihtoa olisi hyvä saada tasaisemmin ympäri vuotta. Monen palvelun pyörittäminen varmistaa myös palvelut syrjäisemmille seuduille. Yrittäjä-lehti 05/2019 haastatteli kolmea maaseudun monialayrittäjää siitä, miten arki sujuu, kun on monta rautaa tulessa. Julkaisemme jutun kolmessa osassa, joista tämä on kolmas osa.
Rovaniemeltä 30 kilometrin päässä on Ahosen perheen maatila. Entinen lypsykarjatila toimii nykyään maatilamatkailu- ja mökkimajoituskohteena, mutta se on vain puolet tilan toiminnasta.
Sukutilan isäntänä vuodesta 2006 toiminut Marko Ahonen tekee koneurakointitöitä, eli teiden kunnossapitoa ja maansiirtotöitä alueella. Talvisin työ on pitkälti lumen aurausta ja siirtämistä.
Lisäksi tilalla on pientä viinimarjojen, pensasmustikoiden ja tyrnimarjojen viljelyä. Ahoset tekevät myös lähialueen porotiloille heinää sekä kuivurihallissa kuivattuja polttopuita myyntiin.
– Aluksi työt jakautuivat aika hyvin puoliksi, eli kun toisessa toiminnassa oli rauhallista, toisessa oli töitä. Nykyään kaikki toiminnot ovat kasvaneet, joten ne menevät enemmän päällekkäin, Ahonen kertoo.
Viljely- ja koneurakointityöt ovat Marko Ahosen töitä. Vaimo Hanne Ahonen hoitaa mökkitoimintaa.
Lue myös Paskooharjulla vaihtuu monialayrittäjän hattu – ”Tänään pidän kaksi tuntia kesälomaa”
Perintöhommissa
Monialaisuus Ahosen tilalla ei ole itsestäänselvyys. Niin on vain käynyt, ja Marko Ahonen on jatkanut vanhempiensa toiminnan kehittämistä. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2006.
Mökkimajoitus tuli lypsykarjan rinnalle 1990-luvulla, kun Ahosen vanhemmat vielä pyörittivät tilaa. 2000-luvun vaihteessa karjasta luovuttiin.
– Tuolloin olisi pitänyt investoida paljon. Lisäksi naapuritila kasvoi, eikä molempien olisi ollut kannattavaa satsata lypsykarjaan, Ahonen kertoo.
Markon koulutus on ammattikoulun kokkilinjalta. Maatilan sukupolvenvaihdos ja koneurakointityöt ovat vaatineet logistiikan perustutkinnon liikennelupakoulutuksen sekä maatalouden peruskoulutuksen.
Koneurakointityöt tulivat Ahoselle isän työtarjouksen kautta.
– Kunnossapitohommissa tarjottiin töitä isälle, joka välitti tarjouksen minulle, ja minä innostuin niistä. Konepuoli on kasvanut työmahdollisuuksien kautta. Tässä oli valmis paletti, mitä lähdin kehittämään, Ahonen kertoo.
– Olisin voinut tehdä vain yhtä työtä, mutta tässä on tullut nähtyä monenlaista, hän jatkaa.
Kasvua joka rintamalla
Seuraavaksi Ahosen tilalla on mietinnän paikka. Sekä koneurakointi että maatilamatkailu ovat kasvaneet. Esimerkiksi syksy on ennen ollut mökkivarauksissa hiljaista aikaa, mutta nyt varauksia oli lokakuulle saakka.
Matkailupuoli kasvaa, sillä lähellä on Joulupukin pajakylä. Tila on lisäksi sopivan etäisyyden päässä Rovaniemestä ja sijainti järven rannalla, mikä houkuttaa sekä suomalaisia että ulkomaalaisia matkailijoita.
– Kehittäminen vaatisi muita toimijoita mukaan, kuten ohjelma- ja ruokapalveluita. Yhteistyöstä on käyty keskusteluita ja ehdotuksia. Nyt täytyy käydä läpi, mikä on järkevää ja mitä maailmalla tapahtuu, Ahonen sanoo.
Lapissa paljon on rakennettu ja tehty investointeja Aasian matkailun varaan. Sen suhteen maailman politiikan tapahtumat kiinnostavat.
Ajatustyötä ja ruumiillista työtä sopivassa suhteessa
Monialainen yrittäjyys on Ahosen mielestä palkitsevaa. Työ on monipuolista, kun välillä voi tehdä ruumiillista työtä, kuten polttopuita ja välillä miettiä matkailutoiminnan kehittämistä. Maatilan töissä ajatukset nollautuvat. Työt täydentävät toisiaan ja sesongeittain jakautuvat työt takaavat tasaisen liikevaihdon.
– Puhelin soi jatkuvasti. Koneurakoinnnin puolelta työtarjouksia esimerkiksi maansiirtohommissa tulee nopeallakin aikataululla ja niitä on välillä vaikea järjestää. Organisointia tämä vaatii. Onneksi vanhemmista on vielä apua, hän sanoo.
Perheessä on pienet lapset, joten lomailut ovat olleet melko pienimuotoisia. Onneksi siihen on ollut mahdollisuus.
– Hanne on Helsingistä kotoisin, joten kävimme touko-kesäkuussa siellä, että päästiin vähän kesän makuun. Kesäkausi on etelässä pidempi. Talvella käytiin Espanjassa kokeilemassa, miten ulkomaanmatkailu sujuu lasten kanssa, Ahonen kertoo.
Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi
