Etsi

Hyvinvointi

Tunnistatko työuupumuksen? – Jokainen reagoi kuormitukseen omalla tavallaan ja siksi työuupumusta ei ole helppo tunnistaa

Työuupumus on aikamme työelämän vitsaus. Siihen johtavat neljä tekijää, mutta oireita on monenlaisia.

Työuupumus on monitahoinen ilmiö ja ihmiset reagoivat tilanteisiin omilla tavoillaan. Yhdellä on unettomuutta, toisella vatsavaivoja, kolmannella iho-oireita. Työuupumus voi johtaa muihin terveysongelmiin, kuten masennukseen, sydän- ja verisuonitauteihin, liikuntaelinsairauksiin, painonnousuun ja alkoholismiin.

Työuupumusta ei aina ole helppo tunnistaa, varsinkaan ajoissa.

Työuupumusta ruokkii neljä tekijää. Työuupumus on yhdistelmä kyvyttömyyttä ja haluttomuutta sekä energian ja motivaation vajetta. Väsymys vie energian tiedollisten ja tunneprosessien säätelyltä, mikä johtaa henkiseen etääntymiseen työstä.

Kaikki lähtee väsymyksestä. Väsymys on kroonista, kun hyvänkin työpäivän, viikonlopun tai jopa loman jälkeen väsyttää. Siihen ei vaikuta marraskuun harmaus, valvominen tai tilapäinen rasitus. Kroonisesta väsymyksestä ei palaudu, vaikka lepäisi.

Muu elämä alkaa kärsiä, kun energia ei riitä ihmissuhteiden hoitamiseen, harrastuksiin tai vapaa-ajan tekemisiin.

– Työuupumus voikin näkyä ensin kotona. Pienetkin tehtävät sujuvat tahmeasti ja vaativat jatkuvasti enemmän ponnistelua, ja kaikki energia menee työsuoritukseen. Lopulta tilanne voi olla niin paha, ettei pääse sängystä ylös tai ei huolehdi hygieniasta, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo.

Arjen hallinta pettää, suuret tunteet ja kiinnostus nolla

Työuupumukseen liittyy vahvasti myös se, että niin sanotusti pakka leviää: ajatus on sumea, eikä muista, minne oli menossa. Jos ei osaa enää priorisoida ja yrittää tehdä monta asiaa yhtä aikaa, kokonaisuuden hallinta pettää.

Työuupumukseen liittyy myös voimakkaat tunteenpurkaukset. Jos työkaveri saa raivarit, voi miettiä, mistä se johtuu. Suuria tunteita voivat herättää myös ystävälliset sanat ja kehut. Epätavalliset tunteenpurkaukset voivat hämmentää ja ahdistaa uupunutta itseäänkin.

Yksi merkki uupumuksesta on henkinen etääntyminen. Työstä katoavat merkityksellisyys ja imu.

– Henkinen etääntyminen voi olla selviytymiskeino työuupumuksen käsittelyyn. Kyseessä ei ole tavallinen kyllästyminen tai kyynistyminen, Hakanen sanoo.

Lue myös Carita Peltonen sai voimaa työuupumukseen metsästä ja tuo metsäelämyksen keskelle Helsinkiä – "Myin hevosenikin tämän takia" 

Panos ja vastine epätasapainossa

Työuupumusta ei aiheuta vain työmäärä. Enemmän vaikuttaa se, mitä saa panostuksensa vastineeksi. Vastuutehtävissä täytyy varmistaa, että sen hoitamiseen on tarjolla apua. Palaute ja kiitos työstä ruokkii jaksamista.

– Työyhteisöissä voidaan vaikuttaa voimavaroihin. Hyvä johtaminen, suunnittelu, selkeät tavoitteet ja itsensäjohtamistaidot ovat kaikki tärkeitä jaksamisen edellytyksiä, Hakanen kertoo.

Työpaikoilla voidaan myös varmistaa, että prosessit avun saamiseksi ovat olemassa. Keskustelu lähiesimiehen kanssa työtehtävien uudelleenmäärittelystä ja kokonaisuuden arvioinnista voi jo ehkäistä työuupumuksen syntymistä. Ohjaus avun ja tuen piiriin, mutta myös vastuunkantaminen omasta jaksamisesta on tärkeää.

Tutkimuksissa työn estävät tekijät, kuten byrokratia ja toimimattomat tietojärjestelmät sekä päättäjät, jotka eivät tiedä, mistä päättävät, lisäävät yöntekijöiden kuormitusta.

Tekemisen rajat ovat tärkeitä

Työnantajayrittäjän on hyvä muistaa, että jaettu tarkoitus ja yhteinen suunta luo merkityksellisyyttä ja osoittaa välittämistä. Sellaisessa ympäristössä on luottavainen olo käyttää vahvuuksiaan ja se luo innostusta.

Tekemiselle kuitenkin hyvä olla rajat.

– Innostus ei kanna loputtomiin. Yli 50 tunnin työviikossa on jo väsymisen riskit. Kannattaa myös sopia, miten tietotekniset asiat hoidetaan. Tarvitseeko olla jatkuvasti tavoitettavissa? Käytännöt muokkaavat käsitystä normaalista työtavasta, joka voi vaivihkaa muuttua kuormittavaksi, Hakanen sanoo.

Vapauden ja palautumisen suhde tietotekniikan kuin myös itsensäjohtamiseen on tärkeä teema.

– Työpaikkakulttuurissa on hyvä ottaa työhyvinvointi mukaan keskusteluihin. Kannattaa tarkastella, mitä meillä on. Kuormitustekijöiden lisäksi hyvien asioiden, voimavarojen ja vahvuuksien näkyväksi tekeminen voi olla hyvin nostattavaa ja inspiroivaa, Hakanen sanoo.

Yksinyrittäjä on vastuussa paljosta

Tutkimusten mukaan yrittäjät voivat paremmin kuin palkansaajat, mutta riskitekijöitä on paljon. Yrittäjiin liitetään helposti myös ajatus loputtomasta jaksamisesta. Näin ei ole. Yksinyrittäjän on huolehdittava omasta jaksamisestaan erityisesti.

– Yksinyrittäjä voi keskittyä olennaiseen, mutta hänen täytyy miettiä, miten hän tekee sen fiksusti. Omasta palautumisajasta täytyy huolehtia. Suosittelisin herkkyyttä lähipiirin kommenteille. Jos perhe ja ystävät alkavat huomautella väsymyksestä, sitä kannattaa kuunnella, Hakanen sanoo.

Vertaisryhmät sekä toimintamallien ja kokemusten vertailu tarjoavat yksinyrittäjälle tukea. Täyin yksin ei pitäisi kenenkään jäädä.

Ei paluuta samaan

Työuupumuksen hoito vaatii keskusteluapua, jossa työn tekemisen tavat, työn määrä sekä omat tavoitteet ja arvot peilataan uudelleen.

– Toipumisen jälkeen täytyy tarkastella, voidaanko työoloja muokata ja miten ne olisivat kestäviä ja taloudellisesti järkeviä, Hakanen kertoo.

Tänä vuonna TTL verkostoineen on aloittanut hankkeen, jossa työuupumusta määritellään hieman uudelleen.

– Entinen lähtökohta on ollut tutkimuksellinen. Nyt tuomme määritelmää lähemmäs sitä, miten ihmiset sen oikeasti kokevat. Aikaisemmin kognitiivinen ja tunnepuoli ovat puuttuneet, Hakanen kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi