Etsi

Työmarkkinat

EVA kysyi työehdoista: Lähes puolet sopisi palkankorotuksista yritystasolla

EVA kysyi Arvo- ja asennetutkimuksessaan, miten suomalaiset mieluiten sopisivat kymmenestä eri työehtoasiasta. Palkan korotuksista sovittaisiin mieluiten työpaikkatasolla, näin vastasi 48 prosenttia.

Vielä suurempi halukkuus paikalliseen sopimiseen on kannustinpalkkioiden ja työaikajärjestelyiden kohdalla, selviää Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA:n) selvityksestä. Tupoihin, eli keskitettyihin valtakunnallisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin, ei haluta palata.

SY:n työmarkkinajohtaja Janne Makkula ei ole yllättynyt tuloksesta.

– Ihmiset haluavat vaikuttaa omiin asioihinsa myös työelämässä. Tämä korreloi hyvin myös sen kanssa, että luottamus työpaikoilla on Suomessa vahva erityisesti pienissä yrityksissä. Luottamukselle pitäisi antaa tilaa ja vapauttaa mahdollisuuksia sopia työpaikalla työehdoista tarvittaessa myös työehtosopimuksesta poiketen. Lisäksi on saatettava yrittäjät ja työntekijät yhdenvertaiseen asemaan työpaikkasopimisessa. Tällä hetkellä laki syrjii järjestäytymättömiä yrityksiä kieltämällä niiltä paikallisen sopimisen, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaa, Makkula muistuttaa.

Selvä enemmistö suomalaisista toivoisi työehdoista sopimista paikallisella tasolla erityisesti kannustinpalkkioissa (76 % pitää oikeana tasona) ja työaikajärjestelyissä (67 %), mutta lähes puolet (48 %) myös palkankorotuksista sopimisessa.

Työajan pituudesta sopimisessa kannatus eri vaihtoehtojen välillä hajautuu: 37 prosenttia päättäisi siitä työpaikkatasolla, vajaa kolmasosa (31%) liittotasolla ja neljännes (26%) keskitetysti. Irtisanomiskorvauksista ja muutosturvasta 36 prosenttia sopisi valtakunnan tasolla, liittotasolla 14 prosenttia ja työpaikkatasolla 10 prosenttia vastaajista.

Kantar TNS selvitti halukkuutta paikalliseen sopimiseen vuonna 2018 Suomen Yrittäjien tilauksesta. Reilun vuoden takaisen selvityksen mukaan 63 prosenttia vastasi ’kyllä’ kysymykseen, että ”pitäisikö työpaikoilla olla sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat?” 23 prosenttia vastasi ’ei’ ja 14 prosenttia ei osannut muodostaa kantaa asiaan.

Vastaajat ymmärtäneet paikallisen sopimisen perusidean

EVA kysyi myös käsityksistä paikallisen sopimisen vaikutuksista. Niitä luodattiin kysymyssarjalla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan 18 erilaisen kehityskulun toteutumisen todennäköisyyttä.

Kysymyksessä selvitettiin näkemyksiä paikallisen sopimisen malliin, jossa työpaikkatasolla olisi mahdollista poiketa liittotasolla tehdyistä sopimuksista, mikäli molemmat osapuolet niin toivovat. Vastaajilla löytyi yksimielisyyttä siinä, että paikallinen sopiminen tarkoittaisi työehtojen eriytymistä alojen sisällä. EVA:n selvityksen mukaan todennäköisenä tätä vaihtoehtoa piti 79 prosenttia vastaajista ja neljä prosenttia oli eri mieltä.

EVA näkee vastausten kertovan viestiä siitä, että enemmistö suomalaisista on ymmärtänyt paikallisen sopimisen perusidean. EVA:n selvityksen tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla.

Toimitus