Etsi

Startup

Enkelirahoitus lisää yritysten eloonjäämisen todennäköisyyttä, mutta enkelin täytyy sietää riskiä

Enkelisijoituksia saaneista yrityksistä 75 prosenttia on saanut myös julkista innovaatiorahoitusta.

Yksityisten sijoittajien rahoittamat yritykset eivät kasva keskimäärin muita yrityksiä nopeammin, käy ilmi Etlan julkistamasta tutkimuksesta. Enkelirahoitus kuitenkin lisää nuorten yritysten selviytymistä.

Enkelisijoituksia saaneista yrityksistä 75 prosenttia on saanut myös julkista innovaatiorahoitusta.

Bisnesenkelit sijoittavat henkilökohtaisia varojaan listaamattomiin, kasvupotentiaalia omaaviin, etupäässä varhaisen vaiheen yrityksiin. Suomessa bisnesenkelit ovat viime vuosina joka vuosi sijoittaneet muutamaan sataan yritykseen.

Bisnesenkelisijoituksia saaneista yrityksistä noin 80 prosenttia toimii Suomessa yleisimmin ICT-palveluissa ja muissa liike-elämän palveluissa sekä teollisuuden aloilla.

Sijoitusvuotta koskevan tarkastelun perusteella kohdeyrityksistä puolet oli iältään alle 5-vuotiaita ja kolme neljästä alle 8-vuotiaita. Yritykset työllistivät sijoitusvuonna keskimäärin 4–5 henkilöä, ja 57 prosenttia niistä oli saanut julkista innovaatiorahoitusta jo tätä ennen.

Yrityksistä 60 prosenttia toimii pääkaupunkiseudulla tai muualla Uudellamaalla, muut keskeiset alueet ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa.

Enkelisijoittajien täytyy sietää riskiä

Etlan tutkijoiden Ilkka Ylhäisen, Jyrki Ali-Yrkön ja Mika Pajarisen tutkimuksessa Business Angel Investment, Public Innovation Funding and Firm Growth on tarkasteltu bisnesenkeleiden roolia sekä enkelisijoitusten ja julkisen innovaatiorahoituksen keskinäistä suhdetta.

Tulokset osoittavat, että julkinen innovaatiorahoitus on jossain määrin positiivisesti yhteydessä yritysten työllisyyden ja liikevaihdon kasvuun seuraavan kolmen vuoden aikana. Sen sijaan vahvaa yhteyttä pelkän enkelirahoituksen saannin ja kasvun välillä ei löytynyt.

– Enkelirahoitetuissa yrityksissä oli suhteellisesti enemmän sekä menestyjiä että epäonnistujia, vertailuryhmään verrattuna. Tämä heijastelee sijoitusten riskipitoisuutta ja enkelisijoittajien valmiutta sietää riskiä sijoituksia tehdessään. Toisaalta, sijoituksia saaneille yrityksille enkelirahoitus näyttäisi lisäävän niiden eloonjäämisen todennäköisyyttä, ainakin lyhyellä aikavälillä, Etlan Ilkka Ylhäinen pohtii.

Analyysissa ei myöskään löytynyt vahvaa näyttöä siitä, että sekä enkeli- että julkista innovaatiorahoitusta samana vuonna saaneet yritykset olisivat kasvaneet keskimäärin muita yrityksiä nopeammin.

– Kiinnostava kysymys on se, miksi ne yritykset, jotka saavat rahaa eivät kasva. Pitäisikin tarkastella miten yrityksen arvo on muuttunut. Yritykset työllistävät enemmän, kun ne ovat saaneet enkelirahaa ja Business Finlandin rahoitusta, sanoi keskiviikon julkistustilaisuudessa järjestetyssä paneelikeskustelussa enkelisijoittaja ja FiBANin jäsen Eljas Repo.

Hyvä ympäristö yrityksille

Panelisteina olivat myös FiBANin hallituksen puheenjohtaja Reima Linnanvirta, Business Finlandin Startup ja First Growth -yksikön johtaja Marjo Ilmari, Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen sekä moderaattorina FiBANin toimitusjohtaja Amel Gaily.

Kaikki panelistit olivat yksimielisiä siitä, että enkelisijoittajilla on tärkeä rooli yritysten aikaisen vaiheen rahoituksessa.

Ilmari totesi myös, että Suomessa eri alojen toimijat toimivat hyvin yhteen. Erityisiä parannusehdotuksia panelistit eivät keksineet.

– Aina ei tarvitse tehdä paremmin, mutta täytyy pitää huolta, että perusasiat toimivat hyvin, Linnanvirta sanoi.

– Täytyy pitää huolta, että tieto siitä, mitä mahdollisuuksia on, pitää jalkauttaa hyviin yrityksiin, Eljas Repo sanoi.

Varhaisen vaiheen sijoittajien ja julkisen innovaatiorahoituksen vuorovaikutuksesta on saatu vasta vähän tutkimustietoa. Enkelisijoituksia koskeva aineisto pohjautuu Finnish Business Angels Networkin, FiBANin, tilastoihin eli sen jäsenten vuosittain tekemiin sijoituksiin, ja tämän aineiston lisäksi Business Finlandin rahoituspäätöksiä koskeva aineisto on yhdistetty Suomen Asiakastieto Oy:n ja Tilastokeskuksen yrityspohjaisiin rekistereihin. Tutkimuksen tarkasteluajanjaksona olivat vuodet 2013-2017.

Nyt julkaistu tutkimus on Business Finlandin rahoittama.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi