SY:n Pentikäinen: Lakko pitää saada loppumaan nopeasti – TES-järjestelmä kaipaa perusteellista remonttia
Tänään alkaneen teollisuusalan lakon vaikutukset ovat laajat. Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mielestä lakot osoittavat, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä on rikki.
Tänään alkanut teollisuusliiton lakko koskee yhdeksää Teollisuusliiton toimialaa, 180 toimipaikkaa sekä Ammattiliitto Pron ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäseniä.
Yle kertoo jutussaan, että Teollisuusliitto on laskenut 100 000 työntekijän lakon maksavan jopa 400 miljoonaa euroa tuotannonmenetyksinä. Bruttokansantuotteesta lakko leikkaa noin 200 miljoonaa euroa.
STTK arvioi lakon vaikutukset huomattavasti vähäisemmiksi. Pääekonomisti Patricio Lainá arvioi lakon kustannuksiksi noin 26 miljoonaa euroa.
Työnantajapuoli pelkää lisäksi mainehaittoja kansainvälisillä markkinoilla.
– Tilanne on vakava. Nämä ovat vastuuttomia lakkoja, vaikka ovat laillisia. Lakot osoittavat, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä on rikki, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoi maanantaina Nakkilassa Satakunnan Yrittäjien nimikkoyrittäjien ja Satakunnan kansanedustajien tapaamisessa.
Sopua ei ole saatu neuvotteluissa aikaan. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on todennut osapuolten olevan ”niiiin” kaukana toisistaan. Kiistassa hiertää palkankorotusprosentit, joista ei ole päästy yhteisymmärrykseen.
– Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluissa on erimielisyys vain palkankorotusprosentista. Silti seisoo suuri määrä tehtaita. Tämä aiheuttaa ison vahingon Suomen jo muutenkin hauraalle taloustilanteelle. Lakko pitää saada loppumaan nopeasti, Pentikäinen sanoo.
Yrittäjät esittää perusteellista remonttia työehtosopimusjärjestelmään, jota järjestö esitti jo Postin työntekijöiden lakon aikaan.
– Työehtosopimuksissa ei pitäisi sopia lainkaan yleiskorotuksista vaan vain minimipalkkojen tarkistuksista. Yleiskorotuksista sopiminen pitää siirtää työpaikoille. Palkanmaksukyky on erilainen jopa yhden yrityksen eri yksiköissä. Myös työntekijöiden suoritustaso vaihtelee, hän perustelee.
Pentikäisen mukaan muutos toisi palkanmuodostukseen dynamiikkaa. Se johtaisi siihen, että palkat joustavat paremmin yrityksen tilanteen mukaan. Se johtaisi työntekijöiden kannalta parempaan palkkakehitykseen, kun yrityksillä on paremmat menestymisen mahdollisuudet.
Maailman talousfoorumin WEF:n tuoreen kilpailukykyvertailun mukaan Suomen palkanmuodostus on lähes maailman jäykin.
Työehtosopimusten sisältöjä pitäisi muutenkin karsia voimakkaasti.
– Ei ole tolkkua, että työehtosopimuksissa on pari sataa sivua ja ne ovat niin monimutkaisia, että harva oikeustieteen tohtorikaan niitä ymmärtää, hän sanoo.
– Suomen työmarkkinamalli seisoo kahdella jalalla, joista toinen on Etelärannassa ja toinen Hakaniemessä. Ihmettelen, miksi työnantajat eivät lähde voimakkaammin uudistamaan järjestelmää, Pentikäinen sanoi.
Yleiskorotuksesta luopumisen lisäksi pitää voimakkaasti edistää paikallista sopimista.
– Neuvotteluiden jälkeen usein väitetään, että taas paikallinen sopiminen eteni. Kun sopimuksia tutkii, huomaa, ettei juuri mitään tapahtunut. Tämä on jonkin sortin sumutusta, Pentikäinen ihmettelee.
Toimitus
toimitus (at) yrittajat.fi
