Entisen maajoukkuepelaajan kiertotalousyritys sai 3,5 miljoonaa EU-rahaa – Asiantuntija näkee isoja mahdollisuuksia
Kiertotalousyritys Wimao saa 2,5 miljoonaa euroa EU-avustusta ja lisäksi miljoonan euron pääomarahoituksen innovaationeuvostolta. Pääomasijoittaja näkee yrityksessä paljon potentiaalia.
Muovijäteongelmaan ratkaisuja kehittävä suomalaisyritys sai viime viikolla tuntuvan rahoituksen Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-ohjelmasta.
Uudenlaiset kiertotalouden liiketoimintamallit muokkaavat sekä yrityksiä että yritysten rahoitusta. Kokeneen pääomasijoittajan mukaan vihreää valoa näytetään yritykselle, joka on osoittanut tuotteelle löytyvän kysyntää markkinoilta.
Kiertotalous yhdistää talouden ja ympäristön vastuullisuutta unohtamatta. Kiertotaloudessa ymmärretään materian arvo.
Tuloslaskelma ja tase hyvin erilaiset kuin perinteisellä myyntimallilla
– Rahoittajan näkökulmasta perinteinen tuotteen myyntimalli ja palvelun myyntimalli ovat hyvin erilaisia rahoitettavia. Kiertotalousyrityksissä myydään yhä enemmän palvelua, jolloin maksu on esimerkiksi kuukausihinnoittelulla, Taaleri Oyj:n sijoitusjohtaja Tero Luoma kertoo.
Perinteisessä liiketoiminnassa pankkirahoitus on keskeisessä roolissa. Luoman mukaan uudessa myyntimallissa pääomarahastoyhtiöt ymmärtävät logiikan, jolla nämä yhtiöt toimivat ja niiltä löytyy riskinkantokykyä. Riski syntyy, kun kulut juoksevat, mutta tuloja tulee pitkällä aikajänteellä. Rahastoyhtiöt tulevat kuvaan mukaan kaupallistamisvaiheessa.
– Firman arvoa ei voi katsoa tuloslaskelmasta ja taseesta. Sopimuskanta ei näy tunnusluvuissa. Arvonmääritys tehdään tulevien kassavirtojen mallin mukaan.
Kiekkoilijan yhtiö tekee jätteestä ekologisia kuormalavoja
Lappeenrantalaisen Wimao Oy:n kierrätysmateriaaleista valmistetuilla tuotteilla on 1-8-kertaa pienemmät hiilidioksidipäästöt painoon nähden kuin neitseellisestä materiaalista valmistetuilla. Lukema on selvitetty elinkaariarvioinnilla.
Toimitusjohtaja ja yksi perustajista Ville Immonen on kiertänyt kuluneena vuonna tapaamassa potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja mahdollisia rahoittajia.
– Wimaon patentoima teknologia ja prosessi sallii raakamateriaalin epäpuhtaudet ja sekalaisen muoviraaka-aineen, joka tarkoittaa helpompaa lajittelua ja jälkikäsittelyä. Pystymme kierrättämään sellaisia materiaaleja, joihin kaikki teknologiat eivät pysty, Immonen kertoi Yrittäjäsanomille kesällä.
Lappeenrannan yliopistolla kehitetty komposiittien valmistusmenetelmä on liikesalaisuus, mutta kyseessä on karkeasti mekaaninen prosessi, jossa eri vaiheissa käydään korkeissa lämpötiloissa. Kuormalavat ja muut tuotteet valmistetaan suulakepuristusmenetelmällä.
Vuonna 2016 aloittaneen yrityksen perustajissa on yliopistotaustaisia henkilöitä.
Toimii yhteistyössä jätehuollon toimijan kanssa
Wimaolla on pilottilaitos Lappeenrannan Kukkuroinmäen jätekeskuksen yhteydessä. Pilottilaitos tuottaa noin 2000 tonnia tavaraa vuodessa, mikä nelinkertaistuu uuden laitoksen myötä. Wimao toimii yhteistyössä Etelä-Karjalan Jätehuollon kanssa.
Wimao on kehittänyt valmistusmenetelmäänsä ja käynnistänyt pilottilaitoksen oman pääoman ehtoisen rahoituksen ja laina- sekä tukimuotoisen rahoituksen turvin. Immonen on laittanut omaa rahaansa likoon noin puoli miljoonaa euroa. Wimao on mukana EU-hankkeessa ja se on aiemmin saanut rahoitusta niin Euroopan aluekehitysrahastolta kuin Business Finlandilta.
Immosen mukaan Wimaon tuoteliiketoiminnan markkinapotentiaali on yli 100 miljardin euron kokoluokkaa. Hän kertoo kuormalavoista ja teollisuudelle valmistettavista komponenteista saatavan katteen olevan 50 prosenttia.
– Toisena meillä on teknologialiiketoiminta: teknologian toimittaminen ja lisensointi. Pystymme tarjoamaan koko ketjun jätteestä tuotteeksi. Näemme ison kysynnän jätteiden hyödyntämiselle, niin sekamuoville kuin tekstiilijätteelle, ja teknologiamme voi olla ratkaisu.
Muun muassa SaiPassa ja TPS:ssä sekä maajoukkueessa pelannut Immonen uskoo kiekkouran opettaneen tavoitteelliseen tekemiseen, josta on nyt hyötyä myös liike-elämässä. Hän lopetti aktiiviuran 15 vuotta sitten.
Sijoitusjohtajan nopeat vinkit rahoituksen hakemiseen
Rahoittajien pakeille mentäessä kasvuyrittäjän pitää pystyä myymään oma ratkaisu.
– Kuitenkin isoin haaste monella suomalaisyhtiöllä on kyky kansainvälistyä. Monilla markkinoilla muut Pohjoismaat ovat vähintään yhtä pitkällä, kuin mitä me suomalaiset olemme. Tällöin siellä on vastassa kohtuullisen kova paikallinen kilpailu, Tero Luoma toteaa.
Sijoittajat ovat kiinnostuneita kiertotalousratkaisuista, sillä on näköpiirissä, että traditionaalisille toimintamalleille muodostuu rahoitusriski.
Taaleri Pääomarahastot Oy:n Luoma antaa seuraavat vinkit myyntipuheeseen.
– Valmistele hiottu myyntipuhe, joka kertoo, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa. Toiseksi, kerro millainen markkina on kyseessä. Ja kolmanneksi kuvaa uskottava suunnitelma siitä, miten ratkaisusta kehittyy hyvää liiketoimintaa.
Sitran selvityksen mukaan kiertotalous voi tuoda Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen. EU julkisti vuosi sitten joulukuussa 24 miljardin euron rahoitusohjelman tukemaan kiertotaloutta ja EU:n ilmastotavoitteita. Hyville kiertotalousratkaisuille voi siis olla tarjolla vielä lisää EU-rahoitusta.
Riikka Koskenranta
