Hammashoito takeltelee – Kela-korvauksen pienentäminen näkyy yhä yksityisissä keskuksissa
Julkinen hammashuolto on rankasti kuormittunut, yksityisillä hammaslääkäriasemilla kuitenkin olisi resursseja hoitaa nykyistä enemmän potilaita. Hammaslääkäriliitto on vedonnut siihen, että suun terveydenhuollon palveluissa yksityisen sektorin rooli koko väestön hoidossa on tärkeä.
Yksityisen suun terveydenhuollon Kela-korvaukset pienenivät 30 prosentista noin 10 prosenttiin vuosina 2015 ja 2016. Terveyskeskuksiin on hakeutunut jo vuosia yhä enemmän potilaita ilman, että resursseja on ollenkaan lisätty, Hammaslääkäriliitto kertoi marraskuisessa tiedotteessaan.
Hammaslääkäriyrittäjä ja Hammaslääkäriasemat ry:n yhteyshenkilö Juha Lindgren kertoo kurjistuneen tilanteen näkyvän muun muassa niin, että terveyskeskukset ovat vähentäneet juurihoitojen tekemistä viime vuosina.
– Viime vuosina on noussut korostetusti esiin, että terveyskeskukset ovat valinneet hoidosta sellaisen linjauksen, joka on sovitettavissa resursseihin ja juurihoitojen tekeminen on vähentynyt. Vaihtoehto on ottaa hammas, esimerkiksi poskihammas pois, TietoHelmi Terveyspalvelut Oy:n Juha Lindgren kertoo.
Hampaiden korjausvelka kasvanut vuosittain
Hammaslääkäriliiton kyselyn mukaan lähes puolet hammaslääkäreistä kärsiin jonkinlaisista työuupumusoireista.
Lindgrenin mukaan yksityisen hammashoidon varsinaiset hoitopalkkiot, joita Kela korvasi asiakkaille, olivat bruttona noin 400 miljoonaa vuonna 2014, ennen korvausten pienentämistä. Tästä summasta Kela korvasi 124 miljoonaa yksityisen hammashoidon toimenpiteitä.
– Kun Kela-korvaus pieneni vuonna 2015, kysyntä yksityisiltä väheni. Valtiolla oli tavoitteena säästää 40 miljoonaa Kelan kuluista. Mutta kun ihmismäärä siirtyi terveyskeskusten jonoihin ja sitä kautta alennetulla taksalla hoidettavaksi, terveyskeskukset joutuivat ostamaan yksityisiltä palvelua.
Juha Lindgrenin arvion mukaan suurin vaikutus hoidon saatavuudessa kohdistuu suuriin kaupunkeihin. TietoHelmi Terveyspalvelut Oy tarjoaa tutkimus- ja hoitopalveluita Turun seudulla.
Valinnanvapauskokeilu mahdollisti joillakin seuduilla asiakkaiden kustannusten korvauksen yksityisen puolen hammashoidossa, mutta kokeilut päättyivät lokakuussa.
– Asiakkaiden korjausvelka on kasvanut vuosittain. Vastaanotoilla näkyy, että hampaiden kunto heikentynyt merkittävästi, Lindgren kertoo.
Juha Lindgren on seurannut sote-uudistuksen ja -palveluiden korvauksissa tapahtunutta poukkoilua. Myös sote-uudistuksen kaatuminen näkyi hammaslääkäriasemilla kysyntäpiikkinä.
– Siinä vaiheessa hoidon kysyntä nousi 20-30 prosenttia ihan hetkessä. Nyt, kun ei ole luvassa mitään helpotusta hoidon kustannuksiin, ihmiset ovat palanneet odottamaan halvempaa hoitoa.
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta(at)yrittajat.fi
