Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Perintäkulut voivat nousta jopa 400 euroon: "Ongelma on, että kohtuullisuuden rajaa ei ole määritelty"

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan osa pienyrityksistä kärsii kohtuuttoman suurista perintäkuluista.

Yrittäjägallupin tulokset paljastavat, että yrityksiltä peritään silloin tällöin kohtuuttomia perintäkuluja. Yrittäjägallupin mukaan 52 prosentilta perinnän kohteeksi joutuneilta yrityksiltä on peritty enimmillään yli 100 euron perintäkuluja.

Perintäalan yrittäjä Juha Järvinen ei ole yllättynyt tuloksesta.

– Oman kokemukseni mukaan lainsäädännön vastainen toiminta ei ole Suomessa kovin yleistä. Toisaalta perintätoimistoille ei ole määritelty kohtuullisten perintäkulujen ylä- tai alarajaa, mikä on ongelma. Oli hienoa, että tällainen gallup toteutettiin, hän sanoo.

Järvisen mukaan kohtuullisuuskysymys iskee etenkin pienyrittäjiin.

– He eivät voi valita perintätoimistoa, joka heiltä rahaa perii. Jos yrittäjältä menee perintään 100 euron lasku, siihen voi tulla perintätoimistoilta kuluja 100 euroa tai 25 euroa.

Kohtuullisena pidetty raja 100 euroa

Järvisen toimiston perinnän maksimikulu voi olla enintään 10 prosenttia tai 300 euroa.

– Pitäisi saada selkeitä esimerkkejä siitä, missä kohtuullisena pidetyn perintäkulun raja on ylitetty, Järvinen toivoo.

Aluehallintovirasto on käsitellyt joitakin tapauksia. Virasto näkee hyväksyttävänä perintäkuluna enintään 100 euron summan. Järvisen mukaan 100 euroa ei ole aina laskun nopeaa maksamista ajatellen riittävä kulu.

– Jos 100 euroa olisi vakioitu perintäkulu, ei velallista huvita maksaa kyseistä laskua ensimmäisten joukossa. Velan voi sijoittaa kasvamaan korkoa ja maksaa vasta sitten, kun maksamiseen tulee todellinen peloite kuten tratta tai haastehakemus. Jos perittävä pääoma on kymmeniä tuhansia euroja niin tuo 100 euroa on varsin pieni vahingonkorvaus. Toisaalta taas 100 euron pääomaan satasen perintäkulu on mielestäni aivan liikaa.

Järvinen puoltaa selkeitä enimmäisrajoja kuten prosentuaalista osuutta kokonaissaatavasta tai maksimikulua laskun summan mukaan.

– Alle 500 euron pääomassa kulu saisi olla enintään 50 euroa, 500–2000 euron pääomassa kulu voisi olla 100 euroa ja 2000–5000 euron pääomassa 200 euroa. Tämäkin antaisi jo suuntaa sille, miten perintätoimistot voivat toimia kulujen osalta ja tällöin yritykset tietäisivät myös rajat.

Järvinen opastaa yrittäjiä tarkistamaan laskutuksen perusteet perintätoimistolta.

– Jos perintäkulu tuntuu ylisuurelta, kannattaa lähestyä kirjallisesti Aluehallintovirastoa. Lisäksi on syytä pyytää selvitys kyseiseltä perintätoimistolta siitä, miten kulut ovat muodostuneet. Toimistolla on aina velvollisuus kertoa se kysyttäessä.

Tarkista aina, onko lasku aiheellinen

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen on huolissaan ylisuurista kuluista.

– Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo perintätoimintaa ja on ratkaisukäytännössään usein katsonut, että yritysperinnässä yli 100 euroa ylittävät kulut ovat perintälain mukaan kohtuuttomia eli perintälain vastaisia. Valvontaviranomaisen arvioinnin lähtökohtana on ollut perinnän suorittamisesta aiheutunut työmäärä, ei esimerkiksi perittävän saatavan suuruus.

Suomen Yrittäjät teki vuonna 2016 silloiselle oikeusministeri Jari Lindströmille aloitteen, että yritysperinnälle tulee säätää euromääräiset enimmäisrajat.

– Pidämme tärkeänä, että Sanna Marinin hallitus on ohjelmassaan tähän myös sitoutunut, Toivonen jatkaa. 

Jos yritys kokee saaneensa kohtuuttoman suuren laskun perintäkuluista, Toivonen kehottaa tarkistamaan ensimmäiseksi, onko lasku aiheellinen.

– Tavallisesti perintäkulut tulee maksaa, vaikka olet maksanut laskun suoraan alkuperäiselle velkojalle eräpäivän jälkeen. Jos lasku ei ole aiheellinen, reklamoi asiasta velkojan lisäksi perintäyhtiötä. Perintälain mukaan aiheetonta tai epäselvää laskua ei saa periä perintälain mukaisin toimin.

– Perintäkulujen tulee olla lain mukaan kohtuulliset. Jos kulut ovat suuret, niiden kohtuullisuuden voi saattaa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen arvioitavaksi. Ratkaisukäytännössään viranomainen on pääsääntöisesti katsonut, että yli 100 euron perintäkulut ovat kohtuuttomat, ellei perinnän eteen tehty työmäärä ole tavanomaista suurempi.

Epäselvissä tapauksissa Suomen Yrittäjien jäsenillä on mahdollisuus saada oikeudellista neuvontaa.

Kantar TNS keräsi Yrittäjägallupin tiedot joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi