Merja Leino joutui yt-leikkuriin ja hyppäsi elokuvateatterin omistajaksi – Nyt Vihdin Kinoon matkataan 40 kilometrin päästä

Tauno Stickin sisko pyöritti elokuvateatteritoimintaa Vihdin kirkonkylällä vuodesta 1979. Muutama vuosi sitten omistus vaihtui Stickille ja hänen puolisolleen Merja Leinolle, joka vastaa yrityksen liiketoiminnan pyörittämisestä.

Teatteri toimii pariskunnan omistamassa kiinteistössä, jonka yläkerrassa edellinen omistaja asuu edelleen. Vihdin Kino on yksi Suomen vanhimmista maaseututeattereista. Se on perustettu vuonna 1946.

– Kun sisko tarjosi teatteria meille, harkitsimme jonkin aikaa ja päädyimme siihen, että haluamme jatkaa toimintaa. Suurin syy päätökselle oli se, että haluamme pitää kylän elävänä. Jos elokuvateatteri olisi lopettanut, se olisi ollut kova isku. Kun teatteri tuo kylälle ihmisiä, siitä hyötyvät muutkin yrittäjät, Stick sanoo.

Merja Leino työskenteli ennen vuotta 2017 Espoossa it-alan yrityksessä. Sitten iski yt-leikkuri.

– Olin palkkatöissä melkein 30 vuotta kunnes yt-arpa osui kohdalle. Päätös yrittäjäksi lähtemisestä ei ollut helppo. Se oli hyppy uuteen. Paljon helpommalla pääsisi normaalissa palkkatyössä mutta on tässä tietty viehätys. Valta ja vastuu on itsellä päättää omista asioista. Pienessä yrityksessä kaikki hommat pitää tehdä itse. Olen saanut oppia paljon uutta, Leino kertoo.

Leino työllistää itsensä Vihdin Kinossa täysipäiväisesti. Tauno Stick on yrittäjä kiinteistönvälitysalalla ja hän toimii nykyisin Vihdin alueella. Teatterissa on tarvittaessa apuna yksi tuntityöntekijä.

Vihdin Kinossa on näytöksiä päivittäin. Loma-ajat ovat vilkkainta sesonkia. Leino vastaa lipunmyynnistä ja teatteritekniikan käytöstä.

– Arkisin meillä on enintään kaksi näytöstä, viikonloppuisin 3-4 näytöstä päivässä.

Viime vuonna Leino otti Vihdin Kinossa käyttöön ooppera- ja balettiesitykset.

– Ne saivat hirveän hyvän vastaanoton, joten päätimme jatkaa syksyllä. Kerran kuussa on oopperanäytös ja yhdestä oopperasta on aina kaksi näytöstä. Lähiseudulla ei ole tarjolla vastaavaa, hän kertoo.

Mittava remontti

Elokuvateatterin omistajaksi lähteminen ei ollut kummallekaan läpihuutojuttu.

– Kyllä siinä mietitytti moni asia. Muun muassa se, millaisia uudistuksia teatteriin pitää tehdä.

Alkuvaiheen investointi oli iso, vaikka siihen yrittäjät saivat Elokuvasäätiön tukea.

– Verhoilimme penkit ja kävimme kaikki pinnat salissa läpi. Ennen remonttia värimaailma oli melko räikeä, nyt huomattavasti maltillisempi. Saliin tehtiin toimiva ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä muutettiin ja äänentoisto päivitettiin, Leino listaa.

– Ilman Elokuvasäätiön tukea pienet teatterit eivät pystyisi tällaisia remontteja tekemään, Stick huomauttaa.

Vihdin kunta ei ole tukenut paikallista teatteritoimintaa.

– Monissa kunnissa salit saattavat olla kunnan omistamia. Mielestäni kunta voisi tukea kulttuuria enemmän.

Asiakkaita 40 kilometrin päästä

Pariskunta on kiitollinen siitä, että pieni maaseututeatteri houkuttelee asiakkaita jopa 40 kilometrin päästä Kirkkonummelta.

– Isot teatterit eivät viehätä kaikkia. Matka tänne voi olla pidempi, mutta parkkipaikkoja ei ole vaikea löytää ja moni kehuu teatteria viehättäväksi. Ihmiset hakevat toisenlaista kokemusta.

Stickin mukaan pelkkien vihtiläisten asukkaiden varassa Vihdin Kino ei pärjäisi. Hän uskoo, että elokuvateatterikokemuksen vetovoima säilyy myös vastaisuudessa.

– Elokuvissa halutaan käydä edelleen. Se on kuitenkin yksi mahdollisuus lähteä kotoa ihmisten ilmoille. Eikä elokuvassa käynti ole vieläkään mitenkään erityisen kallista.

Vihdin Kinossa lippujen hinnat vaihtelevat 8 ja 12 euron välillä.

Suurimmat kulut filmivuokrista

Merja Leino on tyytyväinen valintaansa lähteä yrittäjäksi.

– On tämä ehdottomasti positiivisen puolella. Ala on mielenkiintoinen. Tiettyjä haasteita tuo se, että pitää ymmärtää, mitä yleisö haluaa.

Se ei ole läheskään aina helppo tehtävä.

– Kun on vain yksi sali, ei voi näyttää kaikkia elokuvia, joita haluaisi näyttää. Joskus on todella haastavaa arvioida, miten elokuva otetaan vastaan. Virhearviointejakin tulee ja niiden kanssa vaan eletään.

– Jos kriitikot ovat arvioineet jonkin elokuvan huonoksi, yleisö saattaa silti pitää siitä. Olemme ottaneet sellaisen linjan, että esitämme myös taide-elokuvia.

Vihdin Kinon, kuten useiden muidenkin teatterien suurimmat kulut tulevat levittäjille maksettavista filmivuokrista. Vuokrassa ei ole eroa ulkomaisten ja kotimaisten elokuvien välillä.

– Vuokra voi olla kiinteä. Sillä levittäjä varmistaa tuoton, jos elokuva ei kerää kovin paljon yleisöä. Silloin levittäjä haluaa minimikorvauksen, joka pitää maksaa, vaikka olisi yksi katsoja.

Korvaus voi olla myös prosentuaalinen. Tätä käytäntöä noudatetaan usein isojen tuotantojen kohdalla.

– Isoissa elokuvissa korvaus on usein prosentuaalinen, lisättynä minimikorvauksella. Hinnasta voi yrittää neuvotella, mutta kyllä se on enemmänkin yksipuolinen sopimus, Leino selvittää.

Vihdin Kinossa viime vuoden katsotuin elokuva oli Kari Tapiosta kertova Olen suomalainen. Kakkosena tuli Risto Räppääjä ja kolmantena vuodenvaihteessa teatterilevitykseen saapunut Frozen, joka on ollut megamenestys.

– Frozenin ensi-illassa muutama asiakas kääntyi ovelta kun huomasi, että salissa on vain muutama yksittäinen paikka vapaana. He kertoivat, että voivat kyllä tulla jonain toisena päivänä.

Elokuvissa käynnit kasvussa

Suomen elokuvateatterimarkkinoita hallitsee kaksi isoa ketjua, Finnkino ja Bio Rex. Muut teatterit ovat yleensä yhden salin kokoisia ja yksityisessä omistuksessa.

Yle uutisoi aiemmin tällä viikolla, että viime vuonna kotimaisten elokuvien suosio koki kolauksen. Vuoden 2019 Suomen katsotuimpien elokuvien listan viiden parhaan joukkoon pääsi vain yksi kotimainen elokuva, Markus Lehmusruusun ohjaama Risto Räppääjä ja pullistelija.

Suomalaiset käyvät silti edelleen ahkerasti elokuvissa, sillä käyntien määrä kasvoi noin 8,4 miljoonaan. Kasvua oli vajaat 4 prosenttia edellisestä vuodesta.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi