Etsi

Yrittäjyys

Useat ambulanssiyrittäjät ovat joutuneet luopumaan elinkeinostaan lakiuudistuksen jälkeen – Kilpailun puute rokottaa myös kuntien taloutta

Yrittäjät lähetti sairaanhoitopiireille kirjeen, jossa se vaatii muun muassa, että palvelut on järjestettävä julkisena hankintana sekä kiireellisissä ja kiireettömissä kuljetuksissa.

Ambulanssiyrittäjien toiminta on ollut vastatuulessa viime vuonna. Esiin nousi erityisesti Varsinais-Suomen ambulanssiyrittäjien ahdinko, kun Varsinais-Suomen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos kilpailutti maakunnan kaikki ensihoidon kuljetukset kolmella erillisellä alueella. Kaikki kilpailutukset voitti Med Group Ensihoito Oy.

Tämän seurauksena muun muassa somerolaiset Tuomo ja Pia Maavirta joutuivat irtisanomaan työntekijänsä ja lopettamaan elinkeinonsa. Yrittajat.fi kertoi aiheesta marraskuussa tässä jutussa.

Joulukuun lopussa Suomen Yrittäjät lähestyi kirjeellä sairaanhoitopiirien johtoa ja vaati niitä sekä jäsenkuntia arvioimaan terveydenhuoltolain muutoksien vaikutukset sekä palautettava ambulanssiyrittäjyyden toimintaedellytykset. Monituottajamallin mahdollisuus tulee aina selvittää, eikä sitä pidä rajata automaattisesti pois.

Kustannukset ovat kasvaneet kilpailutuksen puutteessa

Taustalla on vuonna 2011 tehty lakimuutos, joka tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnista sairaanhoitopiirille, jotka siirsivät palveluiden tuottamisen itselleen tai pelastuslaitoksille. Ennen lakimuutosta kunnat järjestivät sairaanhoitokuljetukset itse, tyypillisesti ostopalveluna, eli julkisena hankintana.

– Muutos on ollut voimassa kymmenisen vuotta ja sairaankuljetuksen palvelutuotanto on totisesti muuttunut. Myös kustannukset ovat kasvaneet. Tämä on myös kuntien ongelma, Suomen Yrittäjäien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Kirjeessään sairaanhoitopiireille Yrittäjät toteaa, että pienten yritysten osallistuminen palveluiden tuottamiseen on vähentynyt merkittävästi sairaanhoitopiirien järjestämisvastuun aikana. Ilman kilpailua kustannustaso on noussut.

– Tiedossani on, että joillakin alueilla pohditaan jopa kaikkien kuljetuksien siirtämistä vain julkisille. Muistutan kuitenkin, että siirtokuljetukset on pakko kilpailuttaa. Muitakin esimerkkejä on. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa tällä hetkellä tuottajana on pelastuslaitos, sairaanhoitopiiri pohtii siirtämistä vain itselleen. Siis julkiselta julkiselle. Keinovalikoimassa ei ole yritysvaihtoehto, Kujala toteaa.

Ennen lakimuutosta kunnan kilpailutuksessa muistettiin huomioida pienempien paikallisten yritysten mahdollisuus tarjota palvelua, mutta myös paikalliset olosuhteet.

– Nyt katsellaan tarpeita vähän liian kaukaa, Kujala sanoo.

Silloin, kun yrityksiä kilpailutetaan, ongelmana on usein kohtuuttomat referenssivaatimukset. Vaatimukset ovat johtamassa alan keskittymisen vain isoimpien palveluntuottajien käsiin. Vaarana on yksityinen tai julkinen monopoli.

Yrittäjät vaatii, että julkinen sektori kantaa vastuunsa palvelumarkkinoiden toimivuudesta. Esimerkiksi pk-yritysten suojaksi hankintalaissa on säädetty suositus hankintojen jakamisesta osiin.

Kolme toimenpidettä

Yrittäjäjärjestön mukaan ainoastaan monituottajamalli estää sairaanhoitopiiriä monopolin aiheuttamilta haitoilta sekä yhden palvelutoimittajan loukulta.

Järjestö vaatii, että Sairaanhoitopiirit ja jäsenkunnat arvioivat terveydenhuoltolain muutoksen vaikutukset ja palauttavat ambulanssiyrittäjyyden toimintaedellytykset. Lisäksi se ehdottaa kolmea toimenpidettä.

– Sairaanhoitopiireillä on oltava palvelustrategia myös sairaankuljetuksiin. Siinä on oltava yrittäjyydelle vahva sija.

– Pelastuslaitosten tai sairaanhoitopiirin sairaankuljetusmonopolin sijaan palvelut on järjestettävä julkisena hankintana sekä kiireellisissä ja kiireettömissä kuljetuksissa.

– Julkiset hankinnat on toteutettava niin, että pienetkin yritykset voivat olla mukana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi markkinavuoropuheluiden järjestämistä ennen hankintailmoituksen julkaisua, sekä kohtuuttoman korkeista referenssivaatimuksista luopumista.