Lämmin ja lumeton talvi on koneyrittäjille iso riesa – ”Nyt syödään vähät kesäkohteetkin”
Metsäkoneyrittäjät toivovat kunnon talvea. Nyt metsänpohjat ovat niin huonossa kunnossa, että sinne ei voi raskaiden työkoneiden kanssa mennä ollenkaan.
Etelä-Suomen poikkeuksellisen lämmin ja lumeton talvi aiheuttaa koneurakoitsijoille päänvaivaa. Kun metsämaa ei ole roudassa, se ei kestä raskaita koneita. Teiden kunto vaihtelee ja työmaita joutuu etsimään.
Ruovedellä lumenaurausta on ollut tammikuussa nolla tuntia.
Etelä-Pohjanmaalla tallataan kuravellissä.
– Ei tämä ole täyttä kurjuutta, mutta ei hyvääkään. Toistaiseksi olemme löytäneet kohteita, missä työskennellä, mutta niiden etsiminen vie aikaa, joka ei tuota mitään. On kannattamatonta hyppiä paikasta toiseen ja koneet kulkevat laveteilla, Kurikan Jalasjärvellä, Etelä-Pohjanmaalla toimiva Juho Pihlajaviita kertoo.
Pihlajavirta tekee puunkorjuuta, hakkuutyötä ja kuljettaa puita teiden varsiin korjaamista varten. Yritys työllistää kaksi yrittäjää, kaksi kuljettajaa ja aliurakoitsija kaksi työmiestä. Yksi kuljettajista on ollut halukas tekemään myös metsurin työtä, muuten korvaavaa työtä on vaikea etsiä.
– Vitsit ovat vähissä. Kalliit koneet on hankittu tätä työtä varten. Tiedän, että Etelä-Pohjanmaan alueella seisoo paljon koneita, Pihlajaviita sanoo.
Hän yrittää etsiä kelirikkoleimikoita, eli hakkuualueita, joissa voi operoida olosuhteista huolimatta. Näitä ovat kivikot, kalliot ja hiekka-alueet.
– Kun saisi pakkasia. Sivutiet ovat huonossa kunnossa, mikä tekee puiden ajamisesta tiensyrjään hankalaa, Pihjalaviita kertoo.
Markkinatilanne ei auta yhtään
Toisella puolella Suomea, Etelä-Savossa, Antti Ihalainen painii samojen ongelmien kanssa. Hänen yrityksensä Metsä-Weljet työllistää 18 työntekijää Joroisten, Varkauden ja Pieksämäen alueella.
Etelä-Savossa pakkasta on riittänyt sen verran, että tiestö on vielä kohtuullisessa kunnossa, mutta monissa kohteissa olosuhteet ovat sellaisia, että niihin ei pysty menemään.
– Routa ja lumikin antaisi kantavuutta. Nyt talvella syödään ne vähätkin kesäkohteet, joita olisi. Talvikorjuukohteita olisi, mutta metsä on paikoin huonommassa kunnossa kuin kesällä. Parempia aikoja saadaan odottaa pitkälle syksyyn, Ihalainen sanoo.
Tilanne helpottuisi, jos pian tulisi 20 astetta pakkasta, ja pakkaset kestäisivät puolitoista kuukautta putkeen, jotta yrittäjät voisivat tehdä täysillä töitä.
Puunkorjausurakoitsijoiden työtä hankaloittaa sään lisäksi muutkin asiat. Metsäyhtiöt ostavat ne puut, joita yrittäjät korjaavat.
– Hankaluudet korostuvat markkinatilanteessa. Lakot häiritsevät, ja selluvarastot ovat täynnä, eikä metsäyhtiöillä ole tarvetta saada puuta. Kaikki olosuhteet on nyt meitä vastaan, Ihalainen sanoo.
550 tuntia, 350 tuntia, 50 tuntia
Ruovedellä toimiva yrittäjä Jukka Kiintonen aurasi lunta ja hiekoitti teitä joulukuussa 50–60 tuntia, mutta tammikuussa tunteja ei ole toistaiseksi yhtäkään. Vertailun vuoksi viime vuonna talven mittaan tunteja kertyi noin 350 ja sitä edellisenä raskaslumisena talvena noin 550 tuntia.
Kiintonen teki myös puunkorjuuta aikaisemmin, mutta nykyään hän tekee muun muassa aurausta, hiekoitusta, maatalouden lietteenlevitystä ja teiden hoitoa.
– Hyvä puoli on, ettei ole kulujakaan, kun koneita ei tarvitse jatkuvasti huoltaa, Kiintonen sanoo.
Hyvien puolien lista onkin siinä. Kiintonen jaksa kuitenkin uskoa, että lumisia talvia tulee vielä, eikä ilmasto ole kerrasta muuttunut.
On kuitenkin hyvä olla monia tulonlähteitä ympäri vuoden.
– Lehmät päästävät tavaraa joka päivä. Tienhoitoa on keväällä sitten ehkä enemmän. Olen ollut kuljettajana ja metsäkoneurakoitsijana toiselle yrittäjälle, Kiintonen kertoo.
Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi
