Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Työmarkkinat

Teollisuusliiton kielenkäyttö pöyristyttää yrittäjiä – Mikä olisi reaktio, jos työnantaja puhuisi samalla tavalla?

Teollisuusliittoa verrataan koulukiusaajaan, jonka toiminta on lainvastaista ja johon valtakunnansyyttäjän olisi tarpeellista puuttua, sillä missä työpaikassa saa haukkua ja uhkailla työntekijöitä?

Teollisuusliiton lakko on nostanut laineita sosiaalisessa mediassa, varsinkin kun liittoon kuulumattomat ja lakkoon osallistumattomat työntekijät on leimattu rikkureiksi. Iltalehden haastattelema 23-vuotias Versowoodin työntekijä Ida Seppälä on saanut uhkauksia ja solvauksia, kun hän on päättänyt jättäytyä lakon ulkopuolelle.

Sympatiat ovat vahvasti Seppälän puolella ja Teollisuusliiton äänensävyt ovat herättäneet ihmetystä ja jopa puistatusta sosiaalisen median keskusteluissa.

Facebookin Yrittäjät-ryhmässä aihe on kerännyt lähes sata kommenttia vaihtelevista näkökulmista. Moni ihmettelee hallituksen tukea nauttivan ammattiliiton kovaa kieltä, kuten rikkuriksi leimaamista ja lakkoilevien ja ei-lakkoilevien vastakkainpeluuttamista. Se kalskahtaa monen keskustelijan korvaan vuosikymmenten takaiselta käytökseltä, ei 2020-luvulta.

Teollisuusliittoa verrataan koulukiusaajaan, jonka toiminta on lainvastaista ja johon valtakunnansyyttäjän olisi tarpeellista puuttua, sillä missä työpaikassa saa haukkua ja uhkailla työntekijöitä? Vihapuhe ja maalittaminen ovat olleet termeinä esillä asiattomassa kielenkäytössä ja siltä Teollisuusliiton puhetapa nyt näyttää.

Keskustelijat muistuttavat myös perustuslain turvaamasta sopimusvapaudesta.

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartasen sitaatti ”Heidän osaltaan harkitaan laajempia toimia – meillä riittää keinoja yritystoiminnan hankaloittamiseen” on pöyristyttänyt yrittäjiä. Mikä olisi reaktio, jos työnantaja sanoisi samaa työntekijöiden työolojen heikentämisestä?

Alapartanen viittaa sitaatillaan lakkorikkureihin, jotka työskentelevät Versowoodin tehtaan lisäksi ainakin Keitele Groupin tehtailla ja Junnikkalan sahalla.

Työpaikkasopiminen nousee vahvasti esiin

Viime päivien keskustelu ja kielenkäyttö on saanut keskustelijat kyseenalaistamaan koko ammattiliiton olemassaolon edellytystä. Jos liitot kääntyvät tiukassa paikassa omia jäseniään vastaan, eivätkä monet työntekijät halua kuulua alansa liittoon, asioita pitäisi voida sopia toisin. Työntekijä voi kuulua vain työttömyyskassaan ilman ammattiliiton jäsenyyttä.

Yrittäjät kannattavat paikallisen sopimisen, eli nykytermillä työpaikkasopimisen, mahdollisuutta. Ammattiliittojen ajama pakkosopiminen ei edistä työrauhaa, vaan työnantajien kanssa sovitut palkat ovat parempi etenemisväylä.

Työntekijät saavat sympatiaa osakseen, sillä kolmen viikon lakko on kuukausituloissa suuri lovi, eikä siihen välttämättä ole varaa.

Maanviljelijä ja metsänomistaja sekä Leinolan Maidon toimitusjohtaja Tapio Leinonen muistuttaa, että nykyään työntekijät ovat varsinkin pienemmissä yrityksissä voimavara ja osaavaa työvoimaa on välillä hankala löytää.

– Ammattiliitot ovat reliikki ajalta, jolloin työntekijöistä ei tarvinnut paljon välittää, kun uusia oli portilla odottamassa. Tehtaat olivat suuria eikä turvallisuudesta piitattu, Leinonen sanoo

Myös Suomen talouden kannattavuus huolettaa keskustelijoita. Moni näkee lakkoilun oman oksan sahaamiselta ja Suomen talouden kaatamisyritykseltä.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi