Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yritysvastuu

Lasketaanko yrityksessäsi jo hiilijalanjälkeä? – Tässä selkeät askeleet päästövähennysten tekemiseen

Moni pk-yrittäjä on huomannut, että yhä useammin tarjouspyyntöjen ja toimeksiantojen ehtona pyydetään tietoa yrityksen hiilijalanjäljestä. Vastuullisuus on noussut kilpailuetutekijäksi.

Isot yritykset joutuvat panostamaan ilmastoasioihin säilyttääkseen kilpailukykynsä, ja ne vaativat vastuullisuutta myös alihankintayrityksiltään.

– Yritysten on hyvä varautua muuttuvaan toimintaympäristöön. Tiukentuvien normien ohella myös haittaverot ovat yleistymässä, Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen sanoo.

Keskuskauppakamari lanseerasi loppuvuodesta Ilmastositoumus-järjestelmän, joka on toistaiseksi ainoa järjestelmä, jonka avulla yritykset voivat sitoutua hiilineutraaliuteen ja vähentää päästöjään luotettavalla tavalla.

Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on kunnianhimoinen tavoite koko yhteiskunnalle. Konsulttitoimisto AFRY Finland Oy:n ympäristökonsultti Noora Rantasen mukaan tavoitteeseen pääseminen vaatii toimia kaikilta toimialoilta.

– Mitä aiemmin yritys lähtee mukaan vähentämään päästöjään, sitä helpommin yritys pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Jo 72 prosenttia OP:n viime viikolla julkistetun tutkimuksen vastaajayrityksistä koki tehtäväkseen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen, kun luku viime vuonna oli 56 prosenttia. Yrityksen vastuullisuuteen (ympäristö, sosiaalinen, yhteiskunnallinen) liittyvät teot ovat kasvava kilpailuetutekijä. OP Ryhmän ja Aalto-yliopiston ajatushautomon yhteiseen tutkimukseen osallistui 141 Suomessa toimivaa suuryritystä.

Määrittele päästöt ja tavoitteet vähennyksille

Ilmastositoumus-järjestelmä pohjaa GHG Protocol -standardin mukaiseen hiilijalanjäljen laskentaan yritykselle. AFRYn Rantasen mukaan GHG Protokolla on laajalti käytetty päästövähennysten laskemisessa ja tavoitteiden laatimisessa. Toinen vaihtoehto on soveltaa tai noudattaa ISO-standardeja organisaatioiden, tuotteiden tai palveluiden hiilijalanjäljen laskentaan tai kokonaisvaltaiseen elinkaariarviointiin. Rantanen ja AFRYn Suomen Ympäristö -liiketoiminta-alueen asiakkuuspäällikkö Minna Tontti kouluttavat myös yrityksiä tekemään päästölaskentaa.

Entisen Pöyryn, nykyisen AFRYn asiakkuuspäällikkö kertoo osan yrityksistä laskevan päästönsä itse ja osan kääntyvän konsultin puoleen.

GHG protokolla osoittaa helposti, mitkä asiat ovat pakollisia yritykselle kerätä, laskea ja raportoida.

Miten lähteä liikkeelle päästövähennysten määrittämisessä ja toimenpiteissä?

– Ensin lähdetään kartoittamaan omia toimintoja, miten yritys ylipäänsä toimii: onko esimerkiksi paljon kuljetuksia ja liikematkustusta tai mikä on energian kulutus. Energiankulutus voi nousta merkittäväksi päästölähteeksi niin teollisuuden kuin kaupan alalla, ja energianlähde voi vaihdella paljon, onko energiaintensiivisiä prosesseja, lämmitystä tai jäähdytystä. Toimiala määrittelee myös päästölähteitä paljon. Lisäksi on syytä tarkastella esimerkiksi yrityksen sähkösopimuksia tai matkustamista päästölähteiden kannalta.

– Päästölähteiden ja -tason määrittämisen jälkeen määritellään, miten päästövähennystavoitteet asetetaan ja millä tavalla vähentämistoimenpiteissä edetään, Rantanen kertoo.

Asiakkuuspäällikkö Minna Tontin mukaan laskentaan tarvittavan lähtödatan saaminen riippuu yrityksen käytännöistä esimerkiksi siitä, miten yritys on vaikka järjestänyt liikematkustamisen ja sen laskuttamisen, millä tavalla energiankulutusta seurataan ja niin edelleen.

– Onko ohjeistettu työntekijät, että käytämme julkista liikennettä aina kun mahdollista. Työmatkoista voi myös teettää henkilöstölle kyselyn.

Tontin mukaan heti päästölaskennan ensimmäisenä vuonna on syytä rajata ja dokumentoida hyvin lähtötiedot, kyseisessä järjestelmässä on tietojenkeruutaulukko. Näin laskennan toistaminen ja tulosten käsittely myös jatkossa on helpompaa. Lähtötietojen pitää perustua ensisijaisesti ns. primääridataan eli esimerkiksi mitattuun tietoon.

Vähennysaskeleet seuraaville 15-20 vuodelle

Keskuskauppakamarin Yrjö-Koskinen tähdentää päästölaskentatilaisuuden osallistujayrityksille vähennystoimenpiteiden jaksottamista järkevästi – investointeja vaativat toimenpiteet voi laittaa suunnitelman loppuvaiheeseen.

– On olennaista, mitkä toimenpiteet laitetaan seuraavan viiden vuoden aikana tarkastettavaksi. Aloitetaan niistä, mitkä ovat helpoimmin saavutettavissa ja edullisimpia. Yksi helppo asia on sähkölaskun tarkistaminen. Toimenpiteet kannattaa jaksottaa kullekin viisivuotisjaksolle.

Minna Tontin mukaan ensiksi on syytä pyrkiä vähentämään kaikki päästöt, mitä pystytään, ja sitten loput voidaan kompensoida.

– Toimenpiteiden kustannustehokkuuden voi selvittää kustannus-hyötyanalyysin avulla: paljonko toimenpiteellä voi vähentää päästöjä ja karkean arvion hyödyistä. Ilmastositoumuksen lähtökohtana on, että enintään 20 prosenttia voi kompensoida.

– Kun prosessissa mennään eteenpäin, selkenee se, kuinka paljon päästöjä voidaan vähentää milläkin toimenpiteillä ja mitkä ovat suuruusluokat, Tontti neuvoo.

Keskuskauppakamarin Ilmastositoumus-järjestelmässä lasketaan organisaation hiilijalanjälki. Sen avulla ei lasketa tuotteiden tai palvelujen hiilijalanjälkeä. Lisäksi laskentaa on rajattu niin, että toistaiseksi laskuri ei sisällä yrityksen ostettujen tuotteiden päästöjä. Joidenkin toimialojen kohdalla tämä voi olla kuitenkin olennaista ja laskuria kannattaa soveltaa sekä päivittää omaan tarpeeseen.

Ilmastositoumus-tunnuksen käyttöoikeutta voi hakea Keskuskauppakamarilta laatimalla toimenpidesuunnitelma keinoista, joilla hiilineutraalius aiotaan saavuttaa määräaikaan mennessä.

AFRY Finlandin Minna Tontin mukaan Ilmastositoumus-laskuri kertoo myös esimerkkejä siitä, miten päästövähennyksiä yrityksessä kannattaa seurata. Yritys voi alkaa seurata päästöjään esimerkiksi henkilöstömäärään tai tuotantovolyymiin suhteutettuna.  

Päästövähennystavoitteiden asettaminen ja askeleet vähennysten toteuttamiseen:

1. Lähtötaso; eli päästöt lähtötilanteessa.

2. Potentiaali; eli päästövähennyspotentiaalin tunnistaminen päästölähteittäin.

3. Priorisointi; laitetaan toimenpiteet aikajanalle ja priorisoidaan aluksi helpoiten ja edullisimmin saavutettavia toimenpiteitä.

4. Tavoitteet ja suunnitelman laatiminen; aseta kunnianhimoiset ja realistiset tavoitteet sekä välitavoitteet viiden vuoden välein.

Kun on laskenut oman yrityksensä hiilijalanjäljen, kannattaa seurata ja verrata sitä oman toimialan muihin yrityksiin. Samalla voi myös saada ajatuksia siitä, millaisia toimenpiteitä suunnitelmaan kannattaisi sisällyttää.

– Vastuullisuusraportoinnissa monet yritykset kertovat hiilijalanjäljen suuruudesta ja toimenpiteistään päästöjen vähentämiseksi, Tontti vinkkaa.

Ilmastositoumus-tunnusta voi hakea ilmastositoumus.fi -sivujen kautta.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi