3.2.2020 klo 13:03
Uutinen

Hallituksen neuvotteluihin ladataan odotuksia – SY odottaa päätöksiä lämmityspolttoaineiden verotuksesta ja muutosta syrjiviin verotukiin

Sanna Marinin hallitus on kokoontunut tänään kaksipäiväisiin ilmastoneuvotteluihin päättämään ilmastopolitiikan toimenpiteistä ja niiden aikataulutuksesta. Yrittäjät odottavat kunnianhimoista, mutta samalla kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista.

Hallitus ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät keskustelevat kokouksessa alueellisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävistä ilmastotoimista. Esillä tulee olemaan myös keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin esittämä ilmastorahasto, jonka tarkoitus on auttaa yrityksiä siirtymään puhtaaseen teknologiaan.

Yrittäjillä on merkittävä rooli vähähiiliseen talouteen siirtymisessä. Keskeistä on toteuttaa ilmastopolitiikkaa kunnianhimoisesti, mutta samalla mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suomen Yrittäjät julkisti tammikuun puolivälissä Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita – raportin.

Ilmastonmuutoksen hillinnän oltava kustannustehokasta, jotta kilpailukyky säilyy

Ilmastolain tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus valmistelee ilmasto- ja energiastrategiaa, maankäytön ilmasto-ohjelmaa ja päivittää keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Yrittäjien mielestä on tärkeää, että ilmastonmuutosta hillitään kustannustehokkaasti, eli päästövähennykset saavutetaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla.

– Näin pystytään säilyttämään kansantalouden kilpailukykyä ja turvaamaan keskeiset hyvinvointivaltion palvelut, ekonomisti Sampo Seppänen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Myös kotimaan tehottomat tuet ja liiallinen sääntely yrityksille johtaa usein turhiin kustannuksiin. Samat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa edullisemmin riittävällä päästöhinnoittelulla.

Suomen Yrittäjät odottaa ilmastoneuvotteluilta ainakin kahta asiaa.

– Lämmityspolttoaineiden veronkiristykset kautta linjan auttaa vähentämään päästöjä. Toinen on energiaintensiivisen teollisuuden verotukien lopettamisesta päättäminen, joka on hallitusohjelmassa. Palautusjärjestelmän poisto ja teollisuuden sähköveron alentaminen hyödyttää teollisuuden pk-yrityksiä ja edistää yrittäjävetoisia hankkeita, kuten puhtaampien teknologioiden ja polttoaineiden käyttöä.

Seppäsen mukaan päästökaupalla ja lämmityssektorilla on kautta linjan paljon kirittävää.

– Suomi ajaa jo vahvasti päästökaupan vahvistamista, joka on hyvä asia. Mutta myös verotuksessa hyvä tehdä toimia. Muun muassa kivihiiltä ja maakaasua tuetaan verotuksellisesti sähkön ja lämmityksen yhteistuotannossa. Ilmastopäästöjä aiheuttavasta jätteenpoltosta ei makseta päästöveroa. Fossiiliset polttoaineet saavat yhä tukea energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusten yhteydessä. Kaiken lisäksi tämä tuki syrjii pk-yrityksiä.

Päästöjen voimakkaampi hinnoittelu mahdollistaa työn verotuksen keventämisen

Liikenteessä verotus on jo korkealla. Liikennepolttoaineiden päästöjen verotus on Suomessa seitsemän kertaa korkeampi kuin keskimäärin muilla talouden sektoreilla.

– Liikenteessä ajoneuvo- ja autoverojen päästöporrastusta tulisi tiukentaa ohjaamaan kuluttajia ympäristöystävällisempiin ajoneuvoihin.

– Ilmastopäästöjen voimakkaammalla hinnoittelulla mahdollistetaan työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen, jotka kannustavat työntekoon ja turvaavat kilpailukykyä, Seppänen korostaa.

Ilmastorahasto auttaisi yrityksiä valtavan haasteen edessä

Jotta hallituksen tavoitteet vähähiilisyydestä ja päästöttömyydestä toteutuvat, tarvitaan seuraavana vuosikymmenenä miljardien investoinnit. Ministeri Kulmuni on ehdottanut tähän tarkoitukseen kansallista ilmastorahastoa.

– Yleisesti tarvitaan tutkimus- ja innovaatiopanostuksia uuden ilmastoystävällisen teknologian kehittämiseen. Yrityksillä on valtava haaste vähentää päästöjä muun muassa teollisuudessa, yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen toteaa.

Kuva: Getty Images

Riikka Koskenranta

riikka. koskenranta (at) yrittajat.fi