Etsi

Koulutus

Yrittäjä uudistaisi pätevyyskoulutukset rankalla kädellä: "Hyöty ei ole suhteessa 500 euron kurssimaksuun"

Pätevyyskortteihin uppoaa betonialan yrittäjän mukaan liikaa rahaa suhteessa niistä saatavaan hyötyyn. Hän ehdottaa käytännön muuttamista.

Vantaalaisyrittäjä toivoo muutosta nykymallin mukaiseen pätevyyskorttien koulutusjärjestelmään.

Nykyisin esimerkiksi työturvakortti on uusittava viiden vuoden välein vakiomuotoisella kurssilla. Yrittäjän mielestä käytäntö on aikansa elänyt.

– Järjestelmä ei huomioi yksilöiden erilaisia tarpeita. Samalla kurssilla voi olla työuraa aloitteleva henkilö, joka ei ole koskaan ollut työelämässä ja minun tyyppinen ihminen, joka on ollut työelämässä 30 vuotta ja tekee päivittäin töitä näiden asioiden kanssa, Suomen Rakennevahvistus Oy:n omistajayrittäjä Tero Saarinen puuskahtaa.

– Voi perustellusti kysyä, kummalla henkilöllä kurssi menee hukkaan. Mielestäni kummallakin.

Saarisella on työmaalla mukanaan useita vaadittuja kortteja, esimerkiksi tulityökortti, tieturvakortti, kuljettajan ammattipätevyyskortti, hygieniaosaamiskortti, henkilönostinkortti, digipiirturikortti ja ensiapukortti. Rahaa korttikoulutuksiin on uponnut tuhansia euroja.

Viime vuonna työturvakurssin kävi Työturvallisuuskeskuksen tilastojen perusteella noin 170 000 henkilöä. Yrittäjänä 15 vuotta toiminut Saarinen on laskenut, että yhden kortin kustannukset työnantajalle ovat noin 500 euroa. Se koostuu kurssimaksusta, työntekijän palkasta, matkakorvauksista ja mahdollisesta menetetystä myyntikatteesta. 

– Tämän laskelman mukaan viime vuonna yritykset maksoivat työturvakorteista 85 miljoonaa euroa. Kulu on huomattavan suuri verrattuna siitä saatavaan hyötyyn. Rahan menestys ei ole yrittäjälle välttämättä suurin ongelma, mutta kun työntekijä on päivän pois työmaalta, voi olla vaikeaa järjestää paikalle korvaavaa henkilöä.

Olemme aikaisemmin kertoneet digitaalisten korttikoulutusten herättämästä keskustelusta.

Yrittäjän ehdotus: Koulutukset verkkoon

Saarinen ehdotti Kauppalehden haastattelussa uudenlaista mallia nykyiseen korttirumbaan. Jutun julkaisun jälkeen hän on saanut paljon positiivista palautetta. Negatiivista on tullut ainoastaan korttikurssien järjestäjiltä.

– Koulutukset pitäisi kohdentaa tarpeen mukaan esimerkiksi niin, että työturvakortin pitämiseksi voimassa henkilön pitäisi viiden vuoden aikana saada minimissään kahdeksan tuntia työsuojelukoulutusta. Koulutukset voisivat koostua vaikkapa 15 minuutin jaksoista, jotka voisi suorittaa verkossa. Verkkokoulutuksissa voisi hyödyntää tekoälyä.

Saarinen visioi, että esimerkiksi tunnelityömaalle tuleva työntekijä kävisi ennen töihin tuloa 15 minuutin nettikurssin tunnelityömaan vaaroista.

– Tämä 15 minuuttia kirjautuisi kyseisen henkilön koulutustilille. 85 miljoonalla eurolla saa aika monta kurssia nettiin. Koulutuksia voisi käydä sen mukaan, mikä on tarve. Jos työntekijä tulee töihin telineille, hän kävisi läpi telinekurssin. Koulutus olisi aina kohdistettu oikein.

Kaikkiin korttikoulutuksiin verkkomuotoinen malli ei Saarisen mukaan käy.

– Tulityökurssi ja ensiapukurssi on jatkossakin järkevää järjestää fyysisesti, koska ne sisältävät käytännön harjoitteita. Alalle tulevalle uudelle työntekijälle olisi ehkä tarpeen järjestää isompi aloituspaketti, esimerkiksi yhden päivän fyysinen kurssi.

– Pitkään alalla ollut ei kaipaa yleispätevää tietoa, enemmänkin työnjohdon näkökulmaa asiaan, yrittäjä lisää.

Työturvakorttikoulutuksia hallinnoi Työturvallisuuskeskus ry (TTK ry). Koulutuksia järjestävät koulutusyritykset, mutta kortteja hallinnoivat voittoa tavoittelemattomat yhdistykset. Koulutusyritykset ostavat kurssimateriaalinsa näiltä yhdistyksiltä.

Tieturvakorttirekisteriä hallinnoi Spek ry. Ainoa lakiin perustuva ammattipätevyyskurssi on kuorma-autoilijan ammattipätevyyskurssi. Se edellyttää viiden vuoden aikana viittä seitsemän tunnin pituista teoriakurssia.

Pentikäinen: Ylisääntelyä pitää purkaa

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on törmännyt pätevyyskortteihin liittyviin ongelmiin useaan otteeseen vieraillessaan yrityksissä.

– Yrittäjät nostavat esille etenkin korttien kustannukset ja käytännön ongelmat. Ongelma on suuri ainakin rakennusalalla, hän sanoo.

Pentikäinen kritisoi korttikoulutuksiin liittyvää sääntelyä.

– Pätevyyskorttikoulutuksiin tuntuu liittyvän ylisääntelyä, jota pitäisi purkaa. Yrittäjäjärjestölle tulevan palautteen perusteella ylisääntely aiheuttaa kuluja ja hidastaa myös työllistymistä. Työntekijöille olisi tarvetta, mutta kun vaadittavaa korttia ei ole, työntekijää ei voida ottaa töihin. Pitää aidosti pohtia, ovatko kaikki pätevyyskortit tarpeen ja miten niillä vaikutetaan reilun kilpailun edistämiseen ja sitä kautta työllisyyteen. Kortteja olisi hyvä suorittaa taloudellisesti tehokkaammin ja niin, että koulutuksissa kävisivät ne, jotka oikeasti kortteja tarvitsevat.

Tero Saarisen esittämät verkkokoulutukset ovat Pentikäisen mukaan nykyaikaa ja sellaisina kannatettavia.

– Koulutukset pitäisi pystyä hoitamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Kuva: Tero Saarisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi