Ajantasaiset tiedot koronasta yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Etsi

Työmarkkinat

Miten hyödyntäisit työpaikkasopimista, jos se olisi mahdollista? – Neljä yrittäjää vastaa

Yrittäjät käyttäisivät paikallisen sopimisen eli työpaikkasopimisen mahdollisuuksia jouhevoittamaan arkea ja usein myös parantamaan työntekijöiden etuja.

Kysyimme neljältä yrittäjältä, miten he hyödyntäisivät työpaikkasopimista, jos se olisi mahdollista. 

 

Leevi Pursiainen, Laatumetalli, Oy, Rakennusleevi Oy, Vihdin kuumasinkitys Oy

Toivoisin, että voisimme ilman erillistä viestintää sopia työajoista ja -vuoroista sekä työaikapankeista ja sisäisistä päiväkohtaisista sisäänteoista ja muista joustoista. Niillä tarkoitan sitä, että jos esimerkiksi työntekijä tekee lauantaina vuoron, hän voi pitää vapaata perjantaina päästäkseen urheilukisoihin. Nykysäännöillä tämä ei ole mahdollista. Olemme silti käyttäneet jotain työpaikkasopimisen muotoja mahdollisuuksien mukaan.

Lailla pitäisi säätää vain minimipalkka ja työturvallisuustekijät. Kaikki muu pitäisi pystyä sopimaan yrityksissä. Palkankorotukset valtakunnallisesti tehtäisiin inflaatioon sidottuna, jotta palkkojen reaalitaso ei laske.

Yrittäjät haluavat, että homma toimii ja saataisiin kavereille parempi ansiotaso, eikä tarvitsisi lomauttaa työväkeä. Itse vältän viimeiseen asti antamasta lopputilejä työntekijöille edes huonoina aikoina.

 

Kirsti Paloniemi, Henkilöstötieto Paloniemi Oy

Minulla on 14-vuotias yritys Henkilöstötieto Paloniemi Oy, jossa teemme palkanlaskentaa. Emme kuulu työnantajaliittoon.

Työsopimuksessamme on sovittu lomarahasta ja sairasajan palkkaa maksamme Taloushallintoalan työehtosopimuksen mukaan.

Meillä on liukuva työaika, johon olemme rakentaneet omat säännöt. Työntekijät saavat myös lisälomaviikon sen jälkeen, kun heille on kertynyt täydet lomat. Se täytyy käyttää talviaikaan.

Olen miettinyt, että kuuden tunnin työpäivä voisi nostaa tehokkuutta, mutta palkkaahan se ei pienennä.

Joustot työpaikkasopimisessa helpottaisivat palkkaamista, kun työnmäärä vaihtelee. Nollatuntisopimuksista olen kuullut moitteita, mutta se on monella alalla kätevä tapa saada lisätyövoimaa tarvittaessa.

 

Pirjo-Liisa Virtanen, Origo Huolto Oy

Kiinteistöhoidossa työt määräytyvät sääolosuhteiden mukaan. Talviaikaan lunta ja hiekoituksia tehdään aamusta iltaan, jos olosuhteet sitä vaativat. Silloin tarvitaan koko kalusto ja miehitys töihin. Jos lunta tulee viikko putkeen, sitä aurataan ylitöinä.

Työpaikkasopimisen mahdollisuus auttaisi siinä, että tilanteita voisi ottaa paremmin huomioon. Pitkän päivän saisi pitää vapaana hiljaisempina ajankohtina.

Työpaikkasopiminen antaisi pienille yrityksille paremmat mahdollisuuden pärjätä ja varautua sesonkiluonteiseen työhön. Nyt ylityötunnit ovat 50-prosenttisia tai sataprosenttisia, eikä mitään siltä väliltä.

Luulen, että tämän korjaantuminen on tulevien sukupolvien asia, sillä työn luonne tulee muuttumaan. Enää ei tehdä 20-40-vuotisia työuria. Viisi vuotta on jo pitkä aika. Sitä kautta tämä asia etenee. Toivottavasti tulevaisuudessa ei tarvitse kirjata joka asiaa enää kaikkea määräävään työehtosopimukseen.

 

Veli-Jussi Jalkanen, Salli Systems ja Sahalan Kartano

Meillä on yhteensä viisi yritystä, joissa työskentelee 50 työntekijää. Kuulumme työnantajaliittoon.

Mielestäni työlle pitäisi määritellä minimipalkka, ja kysyntä ja tarjonta määrää palkkojen hinnan. Ammattiyhdistysliike tekee työmarkkinoista jäykkää ja huonoa.

Mielestäni työperäisen maahanmuuton pitäisi olla vapaata. Näin resurssit jakaantuisivat tasaisesti maapallolle. Lain pitäisi määrätä sen, että ketään ei saa käyttää hyväksi ja itse säätäisin nykyistä paremmat vaatimukset työoloille. Ergonomia ja kemiallinen altistus on monissa työpaikoissa järkyttävällä tasolla.

Yrittäjillä on vaikeuksia saada työvoimaa ja samaan aikaan meillä on paljon työttömiä. Sosiaaliturva passivoi ihmisiä. Työmarkkinoiden vapaa toiminta helpottaisi työvoiman saatavuutta.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi