Havainnollinen esimerkki paljastaa YEL-maksujen ongelman – ”Kertymä auttamattoman pieni, mitään ei jää jälkipolville”
Pitkän linjan finanssialan asiantuntija kehottaa yrittäjiä miettimään YELin lisäksi muita vaihtoehtoja eläketurvansa varmistamiseen.
Front Capitalin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Kananen ei pidä YEL-vakuutusta parhaana eläketurvamallina tai säästämismuotona pienyrittäjälle, joka on huolissaan eläketurvastaan.
– YEL-järjestelmän hyvä puoli on, että yrittäjä voi muuttaa maksamaansa summaa sen mukaan, miten yrityksellä menee. Jousto on hyvä asia, koska yrittäjä voi säädellä maksua ja sen tuomaa kulurasitetta. YEL on myös kokonaan vähennyskelpoinen yrityksen kokonaistuloksesta, mikä on ainoa oikea tapa. Muuten pidän YELiä välttämättömänä pahana.
Kanasella on pitkä kokemus finanssialalta. Hän on työskennellyt muun muassa SKOPissa, EVLIssä ja FIMissä ennen kun perusti Front Capitalin vuonna 2006.
– YEL-järjestelmän logiikka perustuu siihen, että yrittäjällä on edes jonkinlainen turva tapaturman ja työttömyyden varalta. Jos on maksanut YEL-maksuja kiltisti ja tarpeeksi, yrittäjällä on mahdollisuus saada järkevä päiväraha, jos jotain sattuu.
Lue perustietoja YEL-järjestelmästä täältä.
”YEL ei kannusta säästämään”
Kananen suosittelee yrittäjälle vapaaehtoista säästämistä osakepainotteisiin rahastoihin.
– Mielestäni paras yhdistelmä yrittäjän eläketurvaa ajatellen on pitkäaikainen säästäminen, vapaaehtoinen tapaturmavakuutus ja minimi-YEL. YELin heikkous on siinä, että se ei kannusta säästämään itse. Maksatus tulee aikanaan eläkkeen muodossa, mutta moni ehtii kuolla ennen kuin YEL-maksut on kuitattu. Toisaalta kohtuullisen YEL-kertymän eli eläkken saavuttamiseen hyvin harvalla on kuitenkaan 40-vuotinen yrittäjäura, jonka aikana YELiä olisi kertynyt riittävästi.
YEL-maksatus perustuu eliniän odotteeseen. Järjestelmä laskee, että ihminen elää 65-vuoden peruskansaneläkkeen rajasta 22 vuotta ja yhden kuukauden eli 87-vuotiaaksi.
– Jos elää tätä lyhyempään, YEL-maksulla säästetystä eläkkeestä osa jää käyttämättä. YELin kertymä on auttamattoman pieni kun ajattelee, että moni kuolee ennen 86 vuoden ikää. Sijoittamalla kertynyt raha on koko ajan käytössä ja kuoleman jälkeen se siirtyy jälkipolvelle. YEL-eläke ei siirry kenellekään.
Kananen muistuttaa, että sijoittamalla saatu tuotto on pääomatulon alaista, josta maksetaan vähintään 30 prosentin vero.
– Maksu on silti itse päätettävissä. Jos rahaa haluaa käyttää kerralla enemmän esimerkiksi johonkin hankintaan, se onnistuu. Jos on onnistunut säästämään isommankin potin, voi omaisuutta käyttää myös vaikka pankkilainan vakuutena – eläkettä ei.
Näin eläketurvasi kertyy YEL-maksulla ja sijoittamalla
Esimerkki 1: YEL-maksu
Yrittäjä maksaa YEL-vakuutusta 40 000 euron vuosittaisen työtulon mukaan. Tällöin hän maksaa vakuutusturvaansa 9640 euroa vuodessa, 803 euroa kuukaudessa.
Yrittäjäura kestää 15 vuoden ajan. Tämän jälkeen yrittäjälle maksetaan YEL-maksuperusteisesti eläkettä 750 euroa kuukaudessa.
Plussat:
+ YEL-maksuissa voi joustaa yrityksen taloudellisen tilanteen mukaan.
+ YEL-maksu on kokonaan verovähennyskelpoinen.
+ YEL tarjoaa turvaa sairauden tai työkyvyttömyyden varalle.
Miinukset:
– Eläkettä maksetaan eliniänodotteen mukaan ja pahimmassa tapauksessa yrittäjä ei pääse hyötymään täysimääräisesti maksamastaan eläketurvasta.
– Eläkeomaisuus ei siirry jälkipolville.
– Eläke saattaa jäädä odotettua pienemmäksi.
Esimerkki 2: Sijoittaminen
Yrittäjä maksaa YEL-minimiä (125 euroa / kk) ja sijoittaa 8100 euroa vuodessa, 678 euroa kuukaudessa, 15 vuoden yrittäjäuran ajan.
Kahdeksan prosentin tuotto-odotuksella (kulujen jälkeen) yrittäjälle kertyy 15 vuoden aikana 234 614 euron säästöt, jotka hän saa käyttöönsä kokonaisuudessaan. Säästön tuotosta maksetaan 30 prosentin pääomavero.
Huomioitavaa: Sijoitusten lisäksi yrittäjällä on oltava varaa maksaa YEL-mimimityötulon mukaista maksua.
Plussat:
+ Varat saa käyttöönsä silloin kun haluaa, niin suurissa tai pienissä erissä kuin haluaa.
+ Yrittäjä voi itse päättää sijoitusten riskitason.
+ Yrittäjän omaisuus siirtyy perintönä jälkipolville.
Miinukset:
– Sijoitukset eivät ole kokonaan verovähennyskelpoisia.
– Sijoitusten tuotto voi heitellä merkittävästi eri vuosina.
– Sijoitusten mukana ei tule turvaa esimerkiksi sairauden tai työkyvyttömyyden varalle, vaan vakuutusturva on hoidettava erikseen.
Laskuesimerkit laati Hannu Kananen.
Yrittäjät: YEL-alaraja työttömyysturvan alarajalle
Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan YEL-järjestelmällä on paikkansa jokaisen yrittäjän eläkeratkaisussa.
– Vaikka yrittäjissä on jonkin verran jopa sellaista henkeä, että koko pakollinen eläkejärjestelmä pitäisi lopettaa, on yrittäjänkin edun mukaista kerryttää työuransa aikaisilla tuloilla edes jonkintasoinen vanhuudenturva. Toisaalta erityisesti yrittäjällä pitää olla myös mahdollisimman paljon vapautta ainakin osittain rakentaa turva myös muulla valitsemallaan tavalla siten, ettei muu yhteiskunta päädy heidän turvansa rahoittajaksi.
Olemme aikaisemmin uutisoineet, miten yrittäjien luottamus YEL-järjestelmään on viime vuosina laskenut. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että YEL-työtulot ovat matalalla tasolla. Suomen Yrittäjien kesällä 2017 jäsenistölleen tekemän kyselyn mukaan jopa kaksi kolmesta vastaajasta alivakuuttaa itsensä lain edellyttämään tasoon nähden ja puolet myös todellisiin tuloihinsa nähden.
– Merkittävin syy alivakuuttamiseen erityisesti nuorilla yrittäjillä on se, etteivät he usko saavansa rahoilleen vastinetta, Hellstén sanoo.
Kaikista kyselyn vastaajista jopa kolme neljästä ei uskonut, että he tulevat saamaan vakuutusmaksuaan vastaavaa eläkettä. Saman verran vastaajista uskoi, että järjestelmää tullaan vielä muuttamaan merkittävästi ennen heidän eläkkeelle jäämistään. Vain neljä prosenttia vastaajista luotti täysin nykyiseen YEL-järjestelmään.
Suomen Yrittäjät on esittänyt, että yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa siten, että yrittäjä saa vakuutusmaksuilleen vastinetta eli ansiosidonnaisia etuuksia. Tämä lisäisi yrittäjien luottamusta järjestelmään.
– Nykyisin jopa 40 prosenttia yrittäjistä käytännössä rahoittaa muiden yrittäjien sosiaaliturvaa. Järkevintä olisi nostaa alaraja työttömyysturvan alarajalle, jolloin varmistettaisiin se, että pakollisen järjestelmän piirissä olevalla yrittäjällä olisi käytännössä oikeus kaikkeen työuran aikaiseen ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan. Vakuuttamisvelvollisuuden piirissä olevilta yrittäjiltä kytkös työpanoksen arvoon on poistettava ja yrittäjälle on annettava vapaat kädet valita turvansa taso. Tämä tekisi järjestelmästä yrittäjän näkökulmasta joustavan, Hellstén jatkaa.
”Osakesäästötili oivallinen väline”
Tämän vuoden alusta käyttöön tullut osakesäästötili laajentaa pienyrittäjän sijoitusvalikoimaa. Kanasen mukaan osakesäästötili kannattaa huomioida yhtenä osana eläketurvasuunnitelmaa.
– Pienyrittäjälle osakesäästötili on oivallinen väline, pienessä mittakaavassa. Se on vero- ja kustannustehokas ratkaisu, sillä tilin sisällä sijoituksia voi tehdä ilman veroja ja näköjään kilpailluilla palvelumarkkinoilla myös alhaisilla kuluilla.
Kananen pitää järkevänä esimerkiksi ratkaisua, jossa sijoittaja kartuttaa eläketurvaansa sijoittamalla osakepainotteisesti 800 euroa kuukaudessa, ja tästä summasta puolet osakesäästötilille.
– Suomalaiset osinkotulot ovat verottomia, jos ne jäävät osakesäästötilille, hän muistuttaa.
Osakesäästötilin rajoitteena on enintään 50 000 euron sijoitussumma.
– Jos kuvitellaan, että osakesäästötilille säästetty 50 000 euroa tuplaantuu ajan myötä, puolikkaasta maksetaan pääomaveroa. Siitä tulee noin 15 000 euroa verovelkaa, mutta jäljelle jää jopa 85 000 euron osuus.
Kananen laskee, että 15 vuoden aikana osakesäästötilin avulla yrittäjälle jää käteen enemmän kuin YEL-maksuilla, jos sen lisäksi sijoitetaan vapaisiin kohteisiin kuten osakerahastoihin.
– Olisi myös hyvä, että yrittäjä sijoittaa rahojaan osakkeisiin pidemmän ajan kuluessa. Silloin hän välttää helpoiten markkinariskin eli ostamisen väärällä hetkellä.
Kananen huomauttaa, että osakesäästötili on tarkoitettu vain suorille osakesijoituksille.
– Silloin kannattaa muistaa, että jokaisesta osakeostosta maksetaan kaupankäyntipalkkio. Tällöin voi olla fiksua säästää rahaa hieman sivuun ja ostaa osakkeita vaikka kolmen kuukauden välein hieman suuremmalla summalla.
Verottaja iskee osakesäästötilin tuottoihin, kun varoja nostetaan.
”Veroni nousevat eläkkeellä”
Kananen toimii sijoitusalalla, jota valvoo Finanssivalvonta.
– Eläketurva halutaan siten, että yrityksissä ei mennä YEL-minimiin vaan että niillä osakkailla, joita kohdellaan yrittäjinä ja jotka eivät nosta palkkaa, on riittävä eläketurva. Tällainen järjestely on varmistuskeino sille, että yrittäjät eivät laiminlyö omaa eläketurvaansa. Jos hoidetaan asiakkaiden varoja, pitää olla valmius hoitaa myös omat raha-asiansa, Kananen selvittää.
Omaa eläketurvaansa selvittänyt Kananen on todennut, että eläkepäivinä hän joutuu maksamaan selvästi korkeampaa veroa kuin työurallaan.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kun siirryn eläkkeelle, maksan eläkkeestä ainakin 45 prosentin veroa. Eihän siinä mitään järkeä ole, tuntuu kohtuuttomalta. Eläke on iso, mutta valtio vie siitä puolet.
– Käytännössä olen maksanut yrittäjävuosinani järkevää veroa, koska en ole nostanut palkkaaollenkaan tai nimellisesti. Kun yrittäjyys loppuu ja mahdollinen eläkkeiden maksun aika alkaa, verotukseni muuttuu radikaalisti.
Tiesitkö tätä YEL-maksusta?
– Yrittäjän työtulon alaraja on 7 958,99 euroa vuodessa.
– Yrittäjän työtulon yläraja on 180 750 euroa vuodessa.
– Yrittäjän työttömyysturvaan vaadittava YEL-työtulo on 13 076 euroa vuodessa.
– Työeläke lasketaan kaikista työuran aikaisista ansioista palkkatyössä ja yrittäjänä. Yrittäjänä toimiessa eläke karttuu YEL-vakuutuksen vuosittaisen työtulon perusteella. Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuodessa. Poikkeuksena on vuoden 2017 alusta vuoden 2025 loppuun asti jatkuva siirtymäaika. Tällöin 53–62-vuotiaille kertyy eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa.
– Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvä saa YEL-maksusta 22 prosentin alennuksen neljän vuoden (48 kk) ajan. Jos yritystoiminta kuitenkin päättyy aikaisemmin, jäljelle jääneen ajanjakson voi käyttää toiseen yrittäjäjaksoon.
Lähde: Työeläke.fi
Kuva: Pauli Reinikainen / Yrittäjät
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
