Jo kolme kirjallista kysymystä Hansel-kilpailutuksiin liittyen – Summa jopa 340 miljoonaa euroa
Hanselin hankinnat nostattavat yrittäjien lisäksi kansanedustajia takajaloilleen. Suomen Yrittäjät on nostanut esiin Hanselin 50 miljoonan euron ja 150 hankintayksikön siivousvälinehankinnat ilman, että hankintoja on hajautettu tuoteryhmittäin tai alueellisesti. Näin ollen yksikään suomalainen yritys ei pysty osallistumaan kilpailutukseen, koska ei voi tarjota koko pakettia.
Kansanedustajat Peter Östman (kd), Sari Essayah (kd) ja Paula Risikko (kok) kirjoittivat Hanselin siivousvälinehankinnoista kirjallisen kysymyksen.
Nyt Hanselin hankinnoista on tehty toinenkin kirjallinen kysymys. Petri Honkonen (kesk) nostaa kirjallisessa kysymyksessään esiin ”Elintarvikkeet ja non-food-tuotteet 2020—2024: kunnat, kuntayhtymät, evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä näiden seurakunnat, muut edellä mainittujen tahojen julkiset hankintayksiköt”- kilpailutuksen, joka on päätetty tehdä yhden toimittajan mallin mukaisesti. Näin ollen käytännössä vain tukkurit voivat olla mukana kilpailutuksessa.
Kilpailutuksen arvo on 340 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa.
Honkosen kirjallisen kysymyksen mukaan kilpailutukseen osallistui kaksi tukkuria, ja sen voitti Kesko Oyj.
– Toimintatapa on äärimmäisessä ristiriidassa talousvaliokunnan mietinnön ja eduskunnan tahtotilan kanssa, Honkonen kirjoittaa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Lundén, Ari Kopola ja Vilhelm Junnila jättivät Hanselin hankinnoista kirjallisen kysymyksen lokakuussa viitaten Ruralia-instituutin raporttiin, jonka mukaan hankintarenkaat ja -yksiköt eivät tunne paikallisia toimittajia, mikä vaikuttaa oman maakunnan tuotteiden hankintaan.
– Kun Hansel valitsee vain yhden toimittajan hinnan perusteella, on se kuolinisku paikalliselle tekemiselle ja pienempien sekä pohjoisempien kuntien työllisyydelle, kansanedustajat kirjoittavat.
Kirjallisessa kysymyksessään kansanedustajat kysyvät, miten hallitus on parantamassa PK-yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan kuntien hankintoihin ja miten hankintarenkaat ja -yksiköt (kuten Hansel) huomioivat PK-yritykset kuntien hankinnoissa?
Kunta- ja omistajanohjausministeri Sirpa Paateron vastauksen mukaan pienet toimijat on huomioitu hyvin.
Iso toimija keskittää isoille
Hansel ja KL-Kuntahankinnat yhdistyivät syyskuussa 2019, ja Suomeen syntyi valtava yhteishankintayksikkö tavoitteena julkisten varojen käytön tehostaminen ja ammattimaistaminen.
Lain mukaan julkiset hankinnat tulee toteuttaa tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Lain toinen pykälän kolmas momentti mainitsee erikseen, että hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.
– Tuo kolmannen momentin tarkoitus ei toteudu nyt käytännön tasolla Hanselin toiminnassa. Vähintäänkin se pitää nyt arvioida, aivan kuten kirjallisten kysymyksienkin tekijät edellyttävät, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Lain mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.
– Me tulemme katsomaan miten näissä kahdessa tapauksessa on perusteltu tai hankinnan jälkeen perustellaan, Kujala sanoo.
Honkosen esiin nostama kilpailutus on jo päättynyt, mutta siinä on nähtävissä samat ongelmat kuin puhtaanapidon välineiden hankinnoissa.
– Kyseessä on vielä suurempi hankinta kuin käyttämämme esimerkki ja kun on ollut vain kaksi tarjoajaa, ei se ainakaan meidän käsityksemme mukaan täytä kunnon kilpailun edellytyksiä, Kujala sanoo.
Suomen Yrittäjien kokemuksen mukaan yhteishankintayksiköiden käyttö on johtanut usein siihen, että hankinnat toteutuvat niin suurina kokonaisuuksina, että pääasiallista tavoitetta eli kilpailua syntyy lähinnä suurimpien toimijoiden kesken. Pk-yrityksillä ei ole mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin.
Kujalan mukaan varsinkin palveluhankinnoissa alueen ominaispiirteiden tunteminen ja huomioiminen ovat oleellisimmat asiat.
Hansel mukaan avoimeen keskusteluun
Hankintojen toteuttaminen kunnollisen kilpailutuksen ja lain hengen mukaan on tärkeä kuntien elinvoimaisuuden takia. Pienet ja keskisuuret yritykset tarjoavat työtä ja sitä kautta verotuloja kunnille. Lisäksi ripustautuminen yhteen toimittajaan voi olla kohtalokasta. Jos toimiva markkina tukahdutetaan, vaihtoehdot poistuvat.
Hansel on valtion ja kuntien omistama toimija.
– Olemme samalla puolella kuntien kanssa. Uskon, että kunnat yhä paremmin oivaltavat, että monipuolisen yrityskentän menestyminen hankinnoissa on myös omaa elinvoimaa vahvistavaa. Hanselin tavoitteena tulisi jo omistajapohjastaan johtuen olla markkinoiden toimivuuden edistäminen, Kujala sanoo.
Hanselin hankintoja koskeviin kysymyksiin vastaa aikanaan kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero. Kujala muistuttaa, että Hansel voisi itsekin osallistua keskusteluun ja tuoda esiin yleisiä periaatteitaan siitä, miten pk-yritykset voisivat osallistua kilpailutuksiin.
– Kysymys on ennen kaikkea periaatteellinen. Minusta Hanselin toiminta on räikeässä ristiriidassa lain tarkoituksen kanssa. Laki on puolellamme ja jo aikanaan eduskunnassa talousvaliokunnan mietinnössä edellytettiin pk-yritysten mahdollisuutta olla mukana, Kujala sanoo.
Juttua korjattu 27.2. 2020 klo 15.53. Jutussa kerrottiin, että Sirpa Paatero on vastannus Hanselin hankintoja koskeviin kysymyksiin. Hän ei ole vielä vastannut vaan tulee vastaamaan kysymyksiin, joita on jätetty tiistaihin 25.2. mennessä.
Juttua muokattu 3.3. klo 10.02. Lisätty tieto Perussuomalaisten kansanedustajien kirjallisesta kysymyksestä ja Sirpa Paateron vastauksesta. Näin ollen kirjallisia kysymyksiä on tehty kolme, eikä kahta, kuten otsikossa alunperin luki.
Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi
