Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yritysvastuu

Hiilineutraali Eurooppa -tavoite – SY: ”Bisnesmahdollisuuksia, mutta kustannuksia hillittävä”

Komission ilmastolakiesitys kertoo yrityksille muuttuvasta toimintaympäristöstä. Kun Euroopan Unioni julkisti Vihreän kehityksen -ohjelman joulukuussa, komission puheenjohtaja vertasi asian merkityksellisyyttä ”Euroopan mies kuussa” -hetkeen.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin esittelemän Vihreän kehityksen -ohjelman keskiössä on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja päästöjen pienentäminen 50-55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Komission julkistama esitys ilmastolaista ei vielä pidä sisällään toimenpiteitä siitä, miten päästövähennykset saavutetaan. Euroopan parlamentti tulee vielä käsittelemään ilmastolakiesityksen, joten lain voimaantulo on pitkässä juoksussa.

– Oletan, että EU sitoutuu vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteeseen. Fossiilisiin polttoaineisiin tulee tämän myötä hinnannousupaineita, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen.

– Vuoden 2030 tavoitteen kiristämisestä tullaan vääntämään vielä tiukasti jäsenmaiden kesken.

SY tulee vaikuttamaan lainsäädännön kehittymiseen muun muassa osana SME United -kattojärjestöä. Seppänen istuu SME Unitedin Green deal -työryhmässä ja pitää Suomen pk-yritysten näkökulmia esillä EU:n pöydissä.

Ilmastolakipaperi ja Vihreän kehityksen -ohjelma signaaleja muuttuvasta toimintaympäristöstä

Seppäsen mukaan EU on keskeinen toimija jäsenmaiden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kustannustehokkaasti.  EU pystyy toimillaan vauhdittamaan myös kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita.

– Ilmastotavoitteiden keskeisin vaikutus tulee toimijoille, joiden liiketoiminta on tavalla tai toisella sidoksissa fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Fossiiliset polttoaineet pitää saada alas, kun hiilineutraalisuustavoitteeseen pyritään, Sampo Seppänen toteaa.

– Erityisesti EU:n yhteinen päästökauppajärjestelmä takaa päästövähennyksen ja niiden kustannustehokkaan toteuttamisen.

Metsillä tulee olemaan roolinsa hiilen sidonnassa.

– Varmasti EU:n laajuisesti katsotaan tarkemmin metsien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkkikeinona voi ottaa vaikkapa vähätuottoisten alueiden metsittämisen Euroopassa. Se on yksi hyvä tapa nielujen kasvattamiseen.

Kattojärjestö SME United on esittänyt ilmastolakiin elementiksi muun muassa rahastoa, joka tukisi yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä heidän muutoksessaan hiilivapaaseen tuotantoon.

Suomessakin valmistellaan kansallista ilmastolakia. Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa 44 prosenttia näkee ilmastonmuutoksen hillinnässä mahdollisuuksia. Kaikista yrityksistä mahdollisuuksia näkee 24 prosenttia ja haasteita saman verran.

Kiertotalouteen vauhtia

Ilmastotoimien pakettiin kuuluu myös tänään julkaistu komission Kiertotalouden toimenpidesuunnitelma. Se sisältää aloitteen kestävistä tuotteista, ja suunnitelman toimenpiteet keskittyvät resurssi-intensiivisiin aloihin, kuten tekstiili- ja rakennusteollisuuteen sekä elektroniikka- ja muoviteollisuuteen.

– Ajattelemme, että kiertotalouteen pitää siirtyä jollain aikavälillä ja se pitää tehdä niin, että pk-yritykset pystyvät mukautumaan muutokseen. Kiertotalous synnyttää yrittäjille paljon mahdollisuuksia, mutta pk-sektorille kohdistuvat kustannukset tulee pitää kohtuullisina.  

Esillä on ollut rajalla perittävien tuontituotteiden hiilitullit

EU:n päästökaupan piirissä on noin 45 prosenttia EU:n hiilidioksipäästöistä. Päästökaupan piiriin tulevien alojen laajentaminen on selvittelyssä. Muun muassa rakennusten lämmityksen ja liikenteen mukaanottoa selvitetään.

Komission valmistelussa on esillä ollut EU:n rajalla perittävien tuontituotteiden hiilitullit.

– Lähtökohtamme on, että hiilitullien vaikutukset tulee selvittää tarkasti. Ymmärrämme näkökulman, että esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta olisi hyvä, että hiilitulleja olisi olemassa, mutta niissä on myös riskinsä.

Seppänen nostaa esiin mahdollisten kauppapoliittisten jännitteiden syntymisen sekä haasteet esimerkiksi koneiden valmistajille.

– Suomalaisten laitteiden ja koneiden kilpailukyky maailman markkinoilla heikkenee, jos tuotteissa käytetyn raaka-aineen, eli esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tuodun teräksen hinta nousee. Yksi keino ratkaisuksi on rakentaa jonkinlainen palautusjärjestelmä, eli hiilitullin hinnan saisi takaisin, kun tuotteen veisi EU:n ulkopuolelle. Tämä mekanismi voisi toimia, mutta se voisi olla hallinnollisesti aika raskas.

Vähähiilinen talous – Toimialoilla omia tiekarttoja tavoitteeseen pääsemiseksi

Suomen oma hiilineutraalisuustavoite on vuodessa 2035. Näin ollen Suomen pitäisi kansallisesti olla hiilineutraali 15 vuotta EU:ta aiemmin.

– Tavoite on haastava ja Yrittäjien mielestä toteutuksen pitää olla mahdollisimman joustava, eikä mitään toimia tavoitteen saavuttamiseksi pidä sulkea pois, ekonomisti Sampo Seppänen korostaa.

– Suomessa on asetettu kunnianhimoinen tavoite ja on hyvä, että EU:ssakin pyritään hiilineutraalisuuteen. EU:n kautta on mahdollisuus hyödyntää tarpeen mukaan myös erilaisia joustoja Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.

Lisäksi EU:n laajuisella tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla vauhditetaan yritysten siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta ja edistetään niiden globaalia edelläkävijyyttä vähäpäästöisessä teknologiassa. Jotkin toimialat laativat paraikaa tiekarttoja vähähiilisyyteen, muun muassa Rakennusteollisuus RT tekee Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttaa yhteistyössä ympäristöministeriön ja eri sidosryhmiensä kanssa.

Sampo Seppänen on kansallisen Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsen. Elin ei tee päätöksiä, vaan tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa pitkän aikavälin ilmastostrategian julkisesta kuulemisesta, johon voi ottaa kantaa täällä

Kuva: Getty Images

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi