Etsi

Emergency banner

Ajantasaiset tiedot koronasta yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

”Jos lisätoimia ei tule, suuri konkurssiaalto on väistämätön” – Suomen Yrittäjät esittää työnantajatukea, yrittäjätukea ja yksinyrittäjätukea

Suomen Yrittäjät esittää hallitukselle miljardiluokan pakettia turvaamaan yritysten rahoitus ja estämään kassakriisejä ja konkursseja. Lisärahoituksen hinta on noin 5,2 miljardia.

Yrittäjiltä tulevien viestien perusteella tilanne on kriisiytymässä nopeasti. Hallituksen julkistama, lainoihin ja Finnveran takauksiin pääosin perustuva rahoitus ei valu riittävän nopeasti yrityksiin.

– Kiitän hallitusta monista toimista yrittäjäkentän hyväksi – mutta jos lisätoimia ei tule, suuri konkurssiaalto on väistämätön, painottaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Yrittäjien esittämä suora tuki perustuu kolmeen työkaluun: työnantajatukeen, yrittäjätukeen ja yksinyrittäjätukeen.

Työnantajatuki tarkoittaa sitä, että valtio ja sosiaalivakuutuslaitokset hoitavat työnantajan sosiaalivakuutusmaksut kolmen kuukauden ajan. Yrittäjätuki pitää sisällään sen, että valtio hoitaa kuuden kuukauden ajan yrittäjien YEL- ja MyEL-maksut.

Yksinyrittäjille 724 euron kriisituki kuukausittain

Yksinyrittäjät puolestaan saisivat peruspäivärahan suuruisen yksinyrittäjätuen kolmen kuukauden ajan.

– Paketilla on hintansa, mutta vielä kalliimpi olisi koko taloutemme perustaa horjuttava konkurssiaalto, sanoo Mikael Pentikäinen.

Alla Suomen Yrittäjien hallitukselle esittämien lisätoimien kymmenen kohdan lista. 

1. Työnantajatuki

 Valtion ja työeläkeyhtiöiden pitää ottaa kantaakseen työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 1.4. alkaen kolmen kuukauden ajaksi. Työeläkemaksujen osalta voidaan hyödyntää niin sanottuja Emu-puskureita.

Vaikutus olisi noin 1,4 miljardia kuukaudessa eli yhteensä 4,2 miljardia.

2. Yrittäjätuki

Valtio ottaa vastuulleen yrittäjien YEL- ja MyEL-maksut 1.4. alkaen kuuden kuukauden ajaksi, jotta yrittäjien rahat eivät lopu eikä sosiaaliturva romahda.

YEL-vakuutettuja on 207 000 ja MyEL-vakuutettuja 57 000. 2018 yrittäjät maksoivat YEL-maksuja vajaat 1,1 miljardia ja MyEL-maksuja 2019 175 miljoonaa euroa.

Valtio maksaa jo nyt YEL- ja MyEL-järjestelmien kuluista huomattavan osan. Eläkemaksutuki yrittäjille maksaisi valtiolle lisää noin 105 miljoonaa kuukaudessa.

YEL-maksujen osuus on noin 90 miljoonaa ja MyEL-maksujen noin 15 miljoonaa euroa.

Puolen vuoden tuki maksaisi yhteensä noin 630 miljoonaa euroa.

3. Yksinyrittäjätuki

Valtio maksaa 1.4. alkaen yksinyrittäjille kolmen kuukauden ajan kriisitukea 33,66 euroa päivässä (vastaa starttirahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen suuruutta) eli 724 euroa kuukaudessa. Yrityksillä ei saa olla selvittämättömiä verovelkoja 2019 lopussa

Yksinyrittäjätuen saajan yritystoiminnan pitää olla aktiivista tukikuukauden aikana eikä yrittäjä voi samaan aikaan saada yrittäjän työttömyysrahaa. Tuki maksaa valtiolle noin 145 miljoonaa euroa kuukaudessa eli yhteensä noin 435 miljoonaa euroa. 

4. Maksettujen verojen palauttaminen

Valtio palauttaa alkuvuonna ja viime vuonna maksetut oma-aloitteiset verot (arvonlisävero ja työnantajasuoritukset) ja ennakkoverot hakemuksesta vuoden lainaksi yritysten käyttöpääoman vahvistamiseksi. Verojen koroton maksunlykkäysaika on yksi vuosi, joka alkaa, kun valmiuslaki ei ole enää voimassa.

5. Kotitalousvähennyksen laajentaminen

Laajennetaan määräaikaisesti kotitalousvähennystä palauttamalla vähennyksen aiempi taso.

6. Rahoituksen uudistaminen ilman toimialaluokitusta

Uudistetaan rahoituksen pelisääntöjä niin, että akuutissa tilanteessa rahoituksen saanti ei saa määräytyä toimialan mukaan. Toimialaluokitukset eivät kerro yrityksen rahoitusongelmasta.

Esimerkiksi rakennussektorilla on paljon yrityksiä, jotka toimivat pitkissä alihankintaketjuissa. Alihankintaketjut eivät noudata toimialaluokitusten määritelmiä.

7. Finnveran takauksia myös uusille rahoittajille

Finnvera avaa takaustuotteitaan vaihtoehtoisten käyttöpääomarahoituskanavien käyttöön (esim. Fundu ja Purofinance). Nämä palvelevat pankkirahoituksen ulkopuolisia toimijoita.

Nämä palvelut ovat myös pankkien vastaavia helpompia ja nopeampia. Samalla voidaan lisätä ja monipuolistaa rahoituskanavia.

8. Starttirahoihin lisää resursseja

TE-toimistoja ohjeistetaan suhtautumaan myönteisesti starttirahayrittäjien maksujaksojen pidentämiseen ja jatkamiseen, jotta varmistetaan aloittavan yrittäjän yritystoiminnan jatkuvuus. Tätä varten vahvistetaan starttirahojen resursointia.

9. Julkiset vuokranantajat alentavat vuokria

Julkisten vuokranantajien (valtio, kunnat, niiden yhtiöt, Metsähallitus ja työeläkeyhtiöt) pitää alentaa vuokriaan oma-aloitteisesti vähintään kolmen kuukauden määräajaksi. Hallitus vetoaa suuriin kiinteistöyhtiöihin, että ne alentavat määräajaksi kauppakeskusten vuokratasoa sekä joustavoittavat aukioloehtoja.

10. Julkisia hankintoja etupainotteisesti

Valtion ja kuntien pitää toteuttaa julkisia hankintojaan etupainotteisesti, mikä turvaa monen yrityksen toimintaa ja pitää markkinan elävänä kriisin yli.  

toimitus(at)yrittajat.fi