Tanskan tukea kiinteisiin kuluihin on kiitelty – Millaisia koronatukia naapurimailla on käytössään?
Suomi ei ole myöntänyt koronatukea kiinteisiin kuluihin yrityksille, vaikka naapurimaat ovat näin tehneet. Vertailemme Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen suoran yritystuen malleja. Vertailua on vaikea tehdä, sillä pakettien sisältö ja toteuttamistapa poikkeavat toisistaan.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVA:n, ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan yksi isoimmista eroista maiden tukipakettien välillä on tuki kiinteisiin kuluihin, joka muissa tämän jutun vertailumaissa on käytössä.
– Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on erikseen allokoitu tuki-instrumentti kiinteisiin kuluihin. Suomessa tuet ovat olleet kehitysrahoja, joista ei ole saanut käyttää kiinteisin kuluihin kuin pienen osan. Kuitenkin kiinteät kulut ovat iso ongelma yrityksille, arvioi Kurronen.
Pellervon taloustutkimuksen koronatukivertailussa lähes kaikkien maiden tukipaketeissa yrityksille myönnettävät lainat tai niiden takaukset ovat pakettien suurin erä. Kaikissa vertailumaissa yritysten veroja ja maksuja voi koronan takia lykätä, tällöin kyseessä on eräänlainen laina. Pohjoismaissa on eroja palkan sivukulujen ja erilaisten verojen lykkäämisessä, sekä siinä, onko mahdollista hakea lykkäystä takautuvasti. Mahdollinen korkokustannus vähentää kyseisten instrumenttien käyttöä.
Pohjoismaat tehokkaita lanseeraamisessa ja käyttöönotossa
*enint. 10 kokoaik. työntekijää & liikevaihdon lasku koronan takia väh. 30%. ** 1,7-3,4 mrd euroa/kk. ***Tanskassa kiinteitä kuluja oltava 03-06/2020 väh. 3400e & ravintoloille jopa 100%. Ruotsi: tuki vuokramenoihin, 46 milj. e. Kiinteiden kustannusten tuki: yrityksen liikevaihdon pitänyt laskea maasta riippuen 30-40 % maalis-kesäkuussa verr. edellisv. Norjassa: työnantajayritykset, mutta myös päätoimiset yksinyrittäjät. Suomessa myös yrittäjän väliaikainen työttömyysturva.
Suomen ja naapurimaiden tukipaketit lanseerattiin ja otettiin käyttöön jotakuinkin samanaikaisesti. Alkulanseerauksen jälkeen on tullut täydennyksiä euromääriin ja käytettävissä oleviin instrumentteihin.
Suomen Yrittäjien asiantuntija Mira-Maria Kontkanen Brysselistä huomauttaa, että Suomessa yksinyrittäjätuki otettiin käyttöön viiveellä.
–Tanskassa hakemusten käsittely on ollut jouhevaa, sillä heillä on käytössään yhden luukun sähköinen palvelumalli, mitä kautta koronatukia on haettu ja myönnetty. Meillä Suomessa tukihaku on ollut sirpaleisempaa.
Myös Norjassa on sama kanava eri tuki-instrumenteille. Kontkanen korostaa myös naapurimaiden kiinteisiin kuluihin suuntautuvaa tukea, minkä avulla yrityksiä on autettu maksukykyongelmissa.
– Tietysti kehittämisrahaakin tarvitaan, se ei ole joko-tai -kysymys. Tukimuotoja suunnitellessa olisi kuitenkin tärkeä huolella punnita, mitä tukea yrittäjät kipeimmin missäkin kriisin vaiheessa tarvitsevat. Esimerkiksi Tanskassa ei kehittämistukea ole akuutissa koronatilanteessa ollut juurikaan tarjolla, Kontkanen kertoo.
Kiinteiden kustannusten tuki on suunnattu toimitilavuokrii, yritystoiminnasta johtuviin juokseviin laskuihin sekä muun muassa leasing- ja korkokuluihin.
– Norjassa liikevaihdon pitää olla laskenut edellisvuoteen nähden koronan vuoksi vähintään 30 prosenttia. Tanskassa liikevaihdon pitää laskea 40 prosenttia ajanjaksolla maalis-kesäkuu, jotta voi hakea kiinteiden kustannusten tukea. Jos yrittäjän tekemä arvio ei osu oikeaan, ja tämä huomataan jälkikäteen, niin yrittäjä joutuu palauttamaan rahoja, Mira-Maria Kontkanen kertoo.
Suomen lomautusjärjestelmä toi joustoa – Tanskassa lomautusta ei tunneta
Ekonomisti Sanna Kurronen mainitsee Suomen etuna sen, ettemme tarvinneet lomautuksia varten uutta järjestelmää.
– Henkilöstön sopeuttaminen tapahtui Suomessa ajantasaisesti, kun Suomessa saatiin nopeasti päätös lomautusajan lyhentämisestä. Ilmoitusajan lyhentäminen toi Suomessa kovasti joustoa.
Mira-Maria Kontkanen on seurannut eri Euroopan maiden kriisinhoitoa Brysselistä käsin.
– Tanskassa ja Norjassa valtio kompensoi niiden yritysten palkkatuloja, missä työntekijät olisivat lomautus- tai irtisanomisuhan alla. Lomauttaminen on mahdollista Norjassa. Tanskassa valtio maksaa 75 prosenttia työntekijän palkasta.
Naapurimaissa on valittu omanlaisensa tukimallit. Missä yritykset sitten nousevat kriisistä nopeimmin, ja vältytään turhilta konkursseilta?
– Nyt Pohjoismaissa on keskitytty hätäapuun, ja yritetään pelastaa työntekijät ja yritykset pahimmasta rotkosta. Mutta juuri missään maassa ei vielä olla nähty, miten uutta nousua ryhdytään tukemaan: sisältääkö se julkisia infrahankkeita, uusia paketteja syksyllä ja milloin uskalletaan yrittää saada taloutta vauhtiin, Kurronen pohtii.
– Suomen julkinen talous on huomattavasti huonommassa kunnossa kuin muissa Pohjoismaissa, mikä saattaa vaikuttaa intoon ottaa uutta velkaa. Virustilanteesta katsoen on mietittävä elvytystoimia, eli mitkä ovat turvallisia aloja, joilla voidaan julkisella kulutuksella taloutta ja kysyntä piristää.
Kontkanen nostaa vielä yritysten maksukyvyttömyyden tukipalvelut esiin.
– Tanskassa on vahva verkosto auttamassa yrityksiä maksuvaikeuksissa, niin sanottu Early warning Denmark -järjestelmä. Suomessa yrittäjien palveluverkosto maksuvaikeuksissa on vielä aika hajanainen, mutta onneksi meillä kehitetään parhaillaan Early warning Suomi -palvelumallia.
Taulukon grafiikka: Maarit Kattilakoski; tiedot koonnut: Riikka Koskenranta
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi
