Ravintolatukeen odotetaan muutoksia eduskunnalta, yrittäjä kritisoi tuen määrää: ”Ei riitä edes vuokraan”
Suomen Yrittäjät odottaa, että hallituksen hyväksymään ravintolatukea koskevaan esitykseen tulee muutoksia eduskuntakäsittelyssä.
Hallitus näyttää vihreää valoa ravintolatukia koskevalle esitykselle. Esitys siirtyy nyt eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta on aiemmin edellyttänyt, että ravintolayrittäjille maksetaan kohtuullista korvausta ravintoloiden sulkemispäätöksen takia.
Tukiesityksessä on kaksi osaa, joista toinen koskee työllistämisen tukemista ja toinen kustannusten kohtuullista hyvittämistä toiminnan pysäyttämisen ajalta. Työpaikkojen tuen on arvioitu olevan noin 40 miljoonaa ja kustannusten hyvityksen noin 83 mijoonaa euroa.
Työllistämiseen keskittyvän tuen suuruudeksi ehdotetaan 1 000 euroa tukeen oikeutettua työntekijää kohden. Kyseistä tukea maksettaisiin työntekijästä, jolle yritys maksaa palkkaa vähintään 2 500 euroa rajoitusvelvoitteen päättymistä seuraavan kolmen kuukauden ajalta.
Kustannuksia hyvitettäisiin sulkemisajalta kertyvistä vuokrakuluista ja juoksevista kustannuksista. Ne on tarkoitus suhteuttaa yrityksen myynnin muutokseen verrattuna alkuvuoden tilanteeseen.
Hyvitysosuus olisi 15 prosenttia, jos yrityksen tammi-helmikuun keskimyynti oli enintään miljoona euroa. Miljoonan ylittävän myynnin osalta hyvitys olisi viisi prosenttia. Enimmillään ravitsemisyritys voisi saada 500 000 euron määräisen hyvityksen.
Vertailukuukausiin odotetaan muutoksia
Keskusta on vaatinut hallituksen esitykseen muutoksia. Sen mielestä ehto, jonka mukaan hyvitystä saisivat vain ne yritykset, joiden huhtikuun myynti oli pienempi kuin tammi-helmikuun keskimyynti, on epäoikeudenmukainen osalle yrityksistä.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen odottaa niin ikään, että vertailukuukausiin tehdään muutoksia.
– Oletan, että muutokset esitykseen tehdään eduskunnassa, koska hallitus ei niitä tehnyt. Vertailu tammi-helmikuun myyntiin on ongelmallinen esimerkiksi terassimyyntiin painottuvassa toiminnassa. Toisaalta jos kyseessä on uusi yritys, tammi-helmikuun myynti voi olla parempi kuin viime vuoden myynti. Mielestäni yritys voisi perustelluista syistä vaatia tammi-helmikuun sijasta jonkin toisen vertailuajankohdan.
Hallituksen esityksessä kritiikkiä on aiheuttanut myös ehto, joka vähentäisi ravintolatuesta jo mahdollisesti saadun ELY- tai Business Finland -kehittämistuen.
– Tässä on ollut alun perin mahdollisesti se ajatus, että pyritään tukemaan mahdollisimman monia yrityksiä. Kehittämistuki ja yleistuki ovat eri asioita eikä kehittämistuen pitäisi estää yleistuen saamista. Jos kyseiseen ravintolatuen ehtoon tehdään muutoksia, kyseessä on iso linjapäätös tulevan yleistuen kannalta. Tässä määritellään, onko yleistukea mahdollisuus saada, jos on jo saanut kehittämistukea. Luvassa on mielenkiintoinen keskustelu, Pentikäinen ennakoi.
”Tukeen oikeutettuja kaikki ravintolat”
Suomen Yrittäjien neuvontapuhelimeen on tullut kyselyitä muun muassa siitä, onko yritys oikeutettu ravintolatukeen, jos ravintolatoiminta ei ole sen päätoimiala.
– Tällaista rajaavaa ehtoa ei ole esitetty. Yrittäjät ovat pelänneet, saavatko he tukea, jos kyseessä on toisen alan yritys, jolla on ravintola tai kahvila omissa tiloissaan. Lähtökohtaisesti ei ole sellaisia ravintoloita, jotka eivät olisi oikeutettuja tukeen, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen selvittää.
Mikael Pentikäinen pitää hyvänä sitä, että ravintolatuesta hyötyvät keskimääräisesti enemmän pienet ravintolat.
– Se, että isot ravintolaketjut ovat tuen puolesta heikommassa asemassa on sikäli perusteltua, että isommilla yrityksillä on käytössään esimerkiksi pääomasijoituksia tai tuotekehityslainoja, joita pienemmillä ei ole. Lisäksi isommilla ravintoloilla on pääsääntöisesti yleensä paremmat puskurit kestää kriisin vaikutukset.
Ravintolatuen määrästä on tullut paljon palautetta myös Suomen Yrittäjille. Pentikäinen ymmärtää kritiikin.
– Summana 123 miljoonaa euroa ei ole vähän, mutta on selvää, että se ei tule pelastamaan kaikkia.
Yrittäjä: Ei riitä edes vuokraan
– Naurettava tuki.
Näin ravintolatukea kommentoi jyväskyläläinen lounasravintolayrittäjä Niina Pekkala. Hän vetää Cafe & Catering Vilhelmiä, joka on yksi kaupungin vanhimmista ravintoloista. Se on toiminut 17 vuoden ajan.
– Kun aloin laskea, paljonko tukea saisin, menetin uskoni. Jos tammi-helmikuun myynnistäni vähennetään huhtikuun myynti, saisin tukea 2500 euroa. Tilannetta olisi parempi verrata esimerkiksi viime vuoden huhtikuuhun.
Kyseisellä tuella Pekkala ei pysty työllistämään yhtäkään lomautettua työntekijää. Hän itse on nostanut palkkaa viimeksi helmikuussa.
– Ehdotettua 15 prosentin tasoa pitäisi nostaa. Nykyisillä ehdoilla ravintolatuki ei riittäisi omalla kohdallani edes vuokraan.
Pekkala kaipaa nyt hallitukselta paitsi ripeää tukipäätöstä, myös tietoa siitä, miten ravintoloita voidaan avata asiakkaille.
– Soitin Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n lakimiehelle. Keskustelun pohjalta muutin ravintolani työmaaruokalaksi. Olen tehnyt sopimukset suoraan yritysten kanssa ja minulla on sopimus jokaisesta lounaalla käyvästä henkilöstä. Seuraan koko ajan ruokailua ja samassa paikassa saa olla enintään kymmenen ihmistä kerrallaan. Ilman tätä ratkaisua olisin jo konkurssissa, koska meillä käy alle kymmenen take away -asiakasta päivässä.
Kuvat: Getty Images / Niina Pekkalan albumi
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
