Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Kansanedustajat vaativat muutoksia ravintolatukeen: Enemmän rahaa, Business Finlandin kytkös pois ja tuki myös uusille ravintoloille

Kansanedustajat vaativat lähetekeskustelussa muutoksia muun muassa ravintolatuen vertailukuukausiin ja tuen määrään. Moni haluaisi poistaa ravintolatuen kehittämistukikytköksen.

Eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään lähetekeskustelu hallituksen ravintolatukiesityksestä. Kansanedustajien puheenvuoroissa toistui halua poistaa kytkös Business Finlandin kehittämistukeen, joka hallituksen esityksen mukaan vähentäisi ravintolan saaman tuen määrää. Etenkin opposition edustajat kritisoivat hallituksen esitystä. Eduskunnasta asia siirtyy talousvaliokuntaan.

Muun muassa kokoomuksen Timo Heinonen vaati kytköksen poistamista. Hän toisti kokoomuksen esityksen, jonka mukaan ravintolatukea ei pitäisi sitoa henkilöstön määrään.

Keskustan Pasi Kivisaari muistutti, että Suomeen perustetaan vuosittain yli 1000 ravintolaa.

– Myös uusilla ravintoloilla tulisi myös olla mahdollisuus tukeen. Jos verotietoja ei ole olemassa uusien ravintoloiden kohdalla, lienee tarpeen tehdä uusi arviointi vaikka hitaammalla aikataululla.

– Tuen uudelleenmäärittely ei ole mielestäni mahdoton tehtävä. On hyvä tiedostaa, että Suomi on kausiravintoloiden maa, esimerkkinä laiva- ja tanssilavaravintolat. Korona koskee myös heitä, Kivisaari jatkoi.

Kokoomuksen Matias Marttisen mielestä hallituksen esitystä ei voi pitää kohtuullisena kompensaationa ravintoloille. 

– Esitys ei vastaa, sitä mitä eduskunta yksimielisesti päätti, kun ravintoloiden sulkemisesta päätettiin. Tukea pitäisi nostaa 300 miljoonaan euroon.

Marttinen toisti useassa puheenvuorossa esitetyn toiveen viinien ulosmyynnin sallimisesta ravintoloille.

"Tipaton tammikuu vaikuttaa"

Ravintolatuesta on tarkoitus tehdä pääosin automaattinen, jolloin sitä ei tarvitsisi hakea erikseen. Tavoitteena on saada rahat mahdollisimman nopeasti ravintolan tilille. Kompensaatio maksettaisiin yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella.

Ravintolatuessa on kyse kompensaatiosta yrityksen menettämistä tuloista eduskunnan määrättyä ravintoloiden ovet kiinni koronaepidemian takia. Tuki maksettaisiin niille ravintoloille, joiden viime huhtikuun myynti on pienempi kuin tammi-helmikuun keskimyynti. Tuki olisi enimmillään 15 prosenttia myynnin laskusta, enimmillään 500 000 euroa.

Ylärajalla halutaan painottaa tuki pienemmille ravintoloille. Kompensaatio lasketaan rajoituksen voimassaoloajalta huhtikuun 4. päivän ja toukokuun viimeisen päivän välillä.

Päivi Räsänen (kd) muistutti, että esimerkiksi pitopalveluyrittäjät eivät ole oikeudenmukaisessa asemassa, jos ravintolatukiesitys hyväksytään.

– Pitopalveluyrittäjillä ei ole merkittäviä tuloja tammi-helmikuussa. Myös tipaton tammikuu vaikuttaa monen ravintolan tuloihin alkuvuonna. Alkuvuosi on aikaa, jolloin moni yrittäjä voi pitää lomaa. Jos tuet lasketaan tämän ehdotuksen mukaisesti, suuri osa ravintoloista on epäoikeudenmukaisessa asemassa. Toisaalta talvisesonkipaikat, jotka ovat tehneet hyvää tulosta tammi-helmikuussa, saavat suhteessa enemmän tukea. Lisäksi monilla ravintoloilla ei ole vielä kirjanpito valmis huhtikuulta. Olisi oikeudenmukaisempaa, jos vertailujakso olisi vuoden 2019 huhtikuu.

Useampi edustaja ehdotti, että sopivampi vertailukohde olisi vuoden 2019 huhti-toukokuu.

"Riski tuen menemisestä vääriin kohteisiin on pieni"

Huoli huhtikuun myynnin vertaamista alkuvuoteen toistui useissa puheenvuoroissa. Työministeri Tuula Haatainen (sd) myönsi eduskunnassa, että kausivaihtelu on ollut ongelmallinen kohta ravintolatuen valmistelussa.

– Mikäli vertailuajankohtaa olisi haettu vaikkapa vuoden takaa, moni ravintolayrittäjä olisi jäänyt tuen ulkopuolelle yksikertaisesti siitä syystä, että kyseistä ravintolaa ollut vielä tuolloin olemassakaan. Tuki olisi voinut mennä väärään osoitteeseen niiden ravintoloiden osalta, jotka ovat supistaneet toimintaansa esimerkiksi vuodenvaihteessa. Erityisesti valtiovarainministeriö on pitänyt tästä mallista kiinni.

Haataisen mukaan esitys puoltaa paikkaansa, koska se perustuu ajantasaisiin verotietoihin.

– Tukea saavan yrityksen alvit on tilitetty vuoden ensimmäiseltä ja toiselta kuukaudelta, jolloin tiedämme, että ravintola on olemassa ja sen tiedot ovat ajan tasalla. Riski, että tukea menisi vääriin kohteisiin, on tässä mallissa mahdollisimman alhainen eivätkä verovilpin tekijät pääse mukaan tuen piiriin.

Osa opposition kansanedustajista krisitoi ravintolatuesta päättämisen hitautta. Haataisen mukaan hallituksen esitys valmistui reilussa kuukaudessa.

– Olisimme varmasti voineet tuoda tämän nopeamminkin, mutta silloin esityksessä voisi olla useampi aukkokohta kuin nyt.

"Henkilöstöravintolat saatava mukaan"

Hallitus on esitellyt eduskunnalle myös ravintoloiden palkkatuen, joka on tarkoitus myöntää hakemuksen perusteella. Summa olisi 1000 euroa kokoaikaisesti työskennellyttä työntekijää kohden. Palkkatuen edellytyksenä on, että työntekijälle maksetun palkan määrä rajoitusten päättymisen jälkeisen kolmen kuukauden aikana on yhteensä vähintään 2500 euroa.

Täysistunnossa Haatainen perusteli kolmen kuukauden aikajaksoa sillä, että ravintolan ei ole pakko avata oviaan välittömästi rajoitusten poistuttua, jos se ei katso sitä kannattavaksi. Työllistämistuki perustuu verottajalle ilmoitettuihin palkkatietoihin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula moitti hallitusta esityksen valmistelusta liiallisessa kiiressä.

– On varsin epätavallista, että hallitus jopa odottaa eduskunnan tekevän muutoksia esitykseensä. Nyt vastuuta sälytetään koko eduskunnalle. 

Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo huomautti, että kaikkia ravintoloita ei huomioida hallituksen esityksessä.

– Ravintola-alalla on myös yrityksiä, joilla on arvonlisäverotonta toimintaa. Nämä ravintolat voisivat tehdä selvityksen viranomaisille ja saada kompensaation myynnin menetyksistä tätä kautta. Lisäksi tuen piiriin pitää saada myös henkilöstöravintolayritykset.

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi