Miten koronarajoitukset ovat vaikuttaneet teollisuuspalveluihin? Ulkopuolisilla ei asiaa osaan työkohteista
Koronakriisin vaikutukset teollisuuspalveluihin tulivat jälkijunassa palvelusektoriin nähden. Huoltopalveluita tarjoavan Flowplussan yrittäjä kertoo teollisuuslaitosten ulkopuolisilla toteutettavien huoltoseisokkien olevan nyt kiellettyä puuhaa. Matkustaminen työkohteisiin on rajoitusten vuoksi osin jäissä.
Pumppujen ja venttiilien huoltoa sekä kunnossapitoa tarjoavan Flowplus Oy:n työntekijät matkustavat työkohteisiin ympäri Suomen, etupäässä maanteitse. Asiakkaita ovat kunnalliset vesi- ja jätevesilaitokset, teollisuuslaitokset ja kaivokset.
Korona on estänyt esimerkiksi isojen tehtaiden huoltoseisokkien järjestämisen. Flowplussan teollisuusasiakkaat eivät koronan vuoksi päästä tiloihinsa ulkopuolisia. Yhtiön työntekijöitä piti olla Nesteen toukokuisessa suurseisokissa parikymmentä, mutta viiden vuoden välein tehtävä huolto siirrettiin loppuvuoteen. Nesteen huollosta tehtiin pieni osa, loput työt siirtyivät. Samoin siirrettiin UPM:n Kaukaan tehtaan seisokki.
– Isoissa seisokeissa on satoja ihmisiä samaan aikaan paikalla. Nesteen laitoksen seisokissa me teemme tyypillisesti uudisasennushommia. Siellä vaihdetaan pumppuja ja pumppuyksiköitä, teemme asennusta, kuvailee yrittäjä-toimitusjohtaja Jarmo Piippo.
Huolloille ja kunnossapidolle on erityisesti jätevesipuolella riittänyt kysyntää. Teolliset palvelut muodostavat kaksi kolmasosaa yrityksen liikevaihdosta, ja siellä puolella on ollut hiljaisempaa.
– Kysyntä tässä poikkeustilanteessa on sektoririippuvaista. Korona on vaikuttanut teollisiin palveluihin huhtikuusta alkaen. Huhtikuussa vaikutukset olivat vielä pieniä, mutta toukokuussa rajoitusten vaikutukset näkyvät selkeästi liikevaihdossa. Kesäkuussa näyttäisi alkavan piristymään, Jarmo Piippo kertoo.
– Prosessiteollisuus on pyörinyt suht koht hyvin kriisiaikanakin. Ainoa ala, jossa tämä on näkynyt, on energiatuotanto. Energiatuotannossa laitoksia on seisotettu normaalia enemmän. Leuto talvikin on vaikuttanut, molemmilla on oma vaikutuksensa.
Julkisen liikenteen hiljenemisellä ei vaikutusta – koronarajoituksilla kyllä
Flowplus Oy:llä on 135 työntekijää ympäri Suomea. Yritys toimii yhdeksällä paikkakunnalla. Junavuorojen ja lentoliikenteen seisahtuminen ei varsinaisesti ole haitannut työkohteisiin liikkumista, sillä työntekijät liikkuvat autoilla, koska mukana tarvitaan isoja työkaluja. Tarvittavat välineet saatetaan kuljettaa asennuskontissa kuorma-autolla, jos mukaan tarvitaan nostimia ynnä muuta isompaa.
– Huoltotyöt kunnallisen jätevesipuolen kohteissa ovat olleet koko ajan päällä. Ne ovat etäällä olevia pumppaamokohteita. Nyt työmaille päästään rajoitusten puitteissa.
Flowplus hoitaa ely-keskusten kilpailuttamana teidenvarsipumppaamojen kunnossapitoa. Jos pumput eivät toimi, alikulkuihin kerääntyy vettä.
– Lentoja tulee meillä 30-40 lentoa vuodessa, esimerkiksi Pietarsaareen, mutta sinnekin pääse junalla. Junalla kuljemme kuitenkin huomattavasti enemmän, ja suurin osa matkoista tehdään autolla.
Suojalaitteiden käyttö ei teollisuuspalveluja tarjoavalle firmalle ole uusi asia, sillä työturvallisuus on tärkeä osa teollista toimintaa. Suojalasit sekä kypärät visiireineen ovat normaalit työvarusteet. Myös moottoroituja hengityksensuojaimia käytetään. Sesonki on keväästä loppuvuoteen.
Arvoketjujen toimivuus kriisissä
Flowplus on panostanut omavaraisuuteen. Yrityksellä on kaksi konepajaa, joissa tehdään itse venttiilien, pumppujen ja muiden laitteiden varaosia.
– Omat konepajat ovat olleet yksi valtti, kun Euroopasta tuotujen laitteiden ja osien toimituksissa on ollut viivettä. Laite saisi olla aika eksoottinen, että kävisi niin, ettemme pystyisi tekemään korjaavia toimenpiteitä, yrittäjä-toimitusjohtaja Jarmo Piippo myhäilee.
Konttoriporukka on ollut etätöissä ja paljon töitä on hoidettu videopalavereilla.
– Tsemppiä suomalainen yhteiskunta, tästä varmasti lähdetään vielä uuteen nousuun, Piippo rohkaisee.
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi
