Etsi

Emergency banner

Raha

Sähköalan yrittäjä joutuu hyväksymään jopa 120 päivän maksuajan, vaihtoehtoa ei ole: "Aina löytyy joku, joka suostuu niillä ehdoilla"

Yli 90 päivän maksuaika ei ole poikkeus teollisuuden aloilla, järvenpääläisyrittäjä sanoo.

Toukokuussa toteutetun Yrittäjägallupin mukaan 27 prosenttia vastaajien asiakasyrityksistä on pidentänyt maksuaikoja kahden edellisen vuoden aikana. Suurin osa maksuaikoja pidentäneistä on suuria yksityisyrityksiä (63 prosenttia), mutta näin toimivat myös pienemmät yritykset (45 prosenttia).

Järvenpäässä toimiva sähköalan yrittäjä on joutunut suostumaan äärimmäisiin maksuehtoihin.

– Pisin maksuehto on 93 päivää + kuluva kuukausi päälle. Eli jos laskutan tammikuussa, kesäkuussa rahat näkyvät tilillä. Ja jos laskutan esimerkiksi kuukauden ensimmäinen päivä, lisäaikaa tulee vielä 30 päivää, kolmea sähköalan yritystä pyörittävä Tuomas Raejärvi sanoo. Käytännössä kaikkien asiakkaiden maksuajat ovat vähintään 30 päivää.

Yli 90 päivän maksuaikoihin on Yrittäjägallupin mukaan joutunut suostumaan viisi prosenttia vastaajista. Vastaajista 54 prosenttia ilmoittaa maksuajaksi enintään 30 päivää. Ikävä tieto on se, että 56 prosenttia vastaajista kertoo, ettei pitkistä maksuajoista ole sovittu yrityksen kanssa.

Jopa lähes 100 päivän maksuaika on lain mukaan mahdollinen, jos se perustuu osapuolten väliseen sopimukseen. Juuri tässä on porsaanreikä, joka tulisi Raejärven mukaan paikata.

– Maksuaikojen enimmäisaika pitäisi saada lakisääteiseksi automaatiksi, eikä näin pitkiä maksuaikoja pitäisi sallia sopimusperusteisesti. Niillä on iso vaikutus kannattavuuteen.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen muistuttaa, ettei yksipuolinen sopimus riitä.

– Enintään 30 päivän maksuehtoa voidaan pitää pääsääntöisesti normaalipituisen maksuaikana yritysten välisissä liikesuhteissa. Osapuolilla on kuitenkin mahdollisuus sopia tätä pidemmästä maksuajasta. Asiasta tulee kuitenkin aidosti sopia, eikä toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus maksuajan pidentämisestä ole lain mukaan riittävä keino.

Suomen Yrittäjät on esittänyt, että maksuaikalain noudattamista valvomaan tulisi asettaa viranomainen.

– Joillain toimialoilla pitkät maksuajat kuuluvat normaaliin liikesuhteeseen. Esimerkiksi sesonkikaupassa laskut maksetaan osapuolten kesken sovitusti vasta kuukausia tavaran toimittamisen jälkeen, Toivonen huomauttaa.

"Hankaloittaa elämää ja tulee kalliiksi"

Käytännön tasolla moni isomman yrityksen alihankkija joutuu hyväksymään pitkät maksuajat, koska muutoin vaarana on töiden ja asiakkaiden menettäminen.

– Toinen vaihtoehto on, ettei tarvitse tehdä töitä ollenkaan. Aina löytyy joku, joka suostuu pitkiin maksuaikoihin. Eihän meidän tarvitsisi näihin suostua. Vapaaehtoista se on.

Tästä syystä Tuomas Raejärvi ei halua kertoa tarkemmin, mitkä yritykset edellyttävät pitkiä maksuaikoja. Pääasiassa ne ovat isompia konserneja.

– En halua aiheuttaa harmia, enkä menettää asiakkaita. Mutta sen sanon, että tämä hankaloittaa elämää ja tulee kalliiksi.

Samaa mieltä on valtaosa Yrittäjägallupin vastaajista. Tulosten mukaan 64 prosenttia vastaajista katsoo, että asiakasyrityksen maksuajoista on aiheutunut taloudellista haittaa.

Raejärvi vinkkaa, että pidempien maksuaikojen kanssa voi käyttää laskurahoitusta, jotta saa tehdyistä projekteista rahaa yrityksen kassaan ennen maksuajan umpeutumista. Hänen on ollut ajoittain vaikea löytää laskurahoituspalvelua, joka suostuisi luotottamaan yli 90 päivän maksuaikoja. Korkokulut kasvavat.

– Pakko sellaista on käyttää, koska en voi odottaa neljää kuukautta, tai edes kolmea tai kahta. Etenkin teollisuuden aloilla on lähinnä poikkeus, jos maksuaika ei ole älyttömän pitkä. Haluan kuitenkin painottaa, että kaikki eivät ole sellaisia.

Raejärven yritys on pyrkinyt sopimaan maksuaikojen lyhentämisestä. Osa asiakkaista suostuu joustamaan, osa on hyvin tiukkoja.

– Tottakai paras vaihtoehto olisi lain mukainen 14 päivän maksuaika. Mutta eihän sellaista nykyisin harrasteta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi